Turvallisuus on tulevaisuuskysymys

Viime vuosina koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan kaltaiset kriisit ovat järisyttäneet kansainvälistä turvallisuusympäristöä. Ne ovat myös lisänneet turvattomuuden ja epävarmuuden tuntemuksia niin globaalisti, kansallisesti kuin yksittäisten ihmisten mielissä. Kriisitunnelmat saavat helposti katsomaan lähelle ja haikailemaan menneitä, parempia aikoja. 

Koska näköpiirissä ei kuitenkaan ole paluuta ”vanhaan normaaliin”, tarvitsemme uusia keinoja hahmottaa turvallisuusympäristön murroksen kokonaiskuvaa sekä vaihtoehtoisia – ja myös toivottavia – tulevaisuuksia. Tähän tarpeeseen Sitra käynnisti keväällä 2024 selvitystyön, jossa pyrimme hahmottamaan turvallisuusympäristön murrosta ennakoinnin keinoin.

Selvitystyössä katsomme yhtaikaa kauas ja lähelle niin ajallisesti kuin maantieteellisesti. Turvallisuusympäristön murros on seurausta esimerkiksi ekologisen kriisin, globaalien valtasuhteiden muutosten, teknologiakehityksen ja kiristyvän suurvaltakamppailun kaltaisista maailmanlaajuisista, toisiinsa kietoutuvista muutoksista, jotka vaikuttavat myös Suomeen monin tavoin. Siksi on tärkeää hahmottaa näitä globaaleja kehityskulkuja.

Samaan aikaan on tärkeää ymmärtää myös sitä, mitä tapahtuu ja mitkä asiat muuttuvat lähellä. Hybridivaikuttamisen ja informaatiosodankäynnin aikakaudella korostuvat myös turvallisuuden tunteen ja luottamuksen kaltaisten asioiden merkitys. Kuinka kytkeydymme osaksi yhteiskuntaa, mihin käsityksemme maailmasta perustuu ja tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Kuinka säilyttää yhteiskunnallinen koheesio ja luottamus demokraattiseen yhteiskuntaan aikana, jolloin monet toimijat pyrkivät aktiivisesti rapauttamaan näitä Suomen perinteisiä vahvuuksia.

Demokratia ja ennakointikyky kulkevat käsi kädessä

Selvitystyömme kytkeytyy Sitran pitkään tekemään ennakointi- ja demokratiatyöhön. Ensi vaiheessa työtä julkaistava ennakointikatsaus tarkastelee murrosta moninäkökulmaisesti yhteiskunnallisena ilmiönä megatrendiraporttimme tarjoaman kehikon kautta vallan, talouden, ihmisten, teknologian ja luonnon näkökulmista. Työn tavoitteena ei ole tarjota kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia. Niiden sijaan pyrimme vahvistamaan yhteiskunnan kykyä ennakointiin ja pitkän aikavälin päätöksentekoon sekä herättämään moniäänistä turvallisuus- ja tulevaisuuskeskustelua.

Suomen kaltaisessa maassa demokratian ja turvallisuuden välillä vallitsee positiivinen takaisinkytkentä: turvallisuuden tavoitteena ei ole ainoastaan suojella demokratiaa sisäisiltä ja ulkoisilta uhkilta, vaan samaan aikaan moniääninen demokratia itsessään vahvistaa yhteiskunnan ennakointikykyä ja resilienssiä. Samalla se luo edellytyksiä turvallisemmalle tulevaisuudelle.

“

Turvallisuuden tavoitteena ei ole ainoastaan suojella demokratiaa sisäisiltä ja ulkoisilta uhkilta, vaan samaan aikaan moniääninen demokratia itsessään vahvistaa yhteiskunnan ennakointikykyä ja resilienssiä. Samalla se luo edellytyksiä turvallisemmalle tulevaisuudelle.

Tätä näkökulmaa olemme aiemmin nostaneet esiin muun muassa lausunnossamme yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, jossa korostimme sekä pitkän aikavälin muutosten että yllättävämpien uhkien ennakointia, Niin ikään yhteiskunnallisen luottamuksen voimistaminen ja kansalaisten toimijuuden vahvistaminen rakentavat turvallisuutta. Kansalaisten toimijuus ja usko vaikutusmahdollisuuksiinsa sekä päätöksenteon tietopohjaisuus ja läpinäkyvyys korostuivat myös OECD:n kesällä 2024 julkaisemassa Drivers of Trust in Public Institutions  -tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin tärkeimpiä yhteiskunnalliseen luottamukseen vaikuttavia tekijöitä.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoiminen edellyttää suomalaiselta yhteiskunnalta mukaan lukien kansalaisilta poikkeuksellista ennakointi- ja muutoskykyä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 suomalaiset osoittivat voimakasta muutoskykyä muun muassa asenteissaan suhteessa Natoon. Ylivoimainen enemmistö ihmisistä piti mielipidemittausten mukaan liittoutumista välttämättömyytenä uudessa turvallisuustilanteessa.

Akuutissakin tilanteessa meidän tulisi malttaa pohtia sekä lyhyen ja pitkän aikavälin turvallisuuden edellytyksiä. Miten Suomen tulisi varautua riskeihin ja uhkiin, jotta voimme taata turvallisuuden lyhyellä aikavälillä? Miten nopeasti kehittyvät teknologiat voitaisiin nähdä uhkien ohella mahdollisuutena vauhdittaa kestävää kasvua ja innovaatioita? Entä miten yhteiskunnan tulisi uudistua, jotta pystymme rakentamaan turvallisen tulevaisuuden edellytyksiä pitkällä aikavälillä? Turvallisuusympäristön murros -ennakointikatsauksemme pyrkii tarjoamaan kehikon, jonka puitteissa näihin kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia yhdessä.