Tämän päivän poliittista keskustelua hallitsevat ahdistavat ja näköalattomat visiot tulevaisuudesta. Missä ovat visiot, jotka rakentavat toivoa ja yhdistävät ne erityiset vahvuudet joita meillä on?
Vaalien lähestyessä puhumme paljon taloudesta ja turvallisuudesta, painavista syistä. Pyrkimyksenä on muodostaa mahdollisimman todenmukainen kuva Suomen tilanteesta, joka on edellytys hallitusohjelman ja hallituksen onnistumiselle. Lisäksi väitellään erilaisista ideologisiksi muodostuneista keinovalinnoista sekä intohimoja herättävistä arvokysymyksistä, kuten Yrjö Rautio ja Saska Saarikoski kolumneissaan toteavat vaalikeskustelua seurattuaan.
Keskustelusta on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, millaista Suomea kukin puolue ja ehdokas tavoittelee pitkällä aikavälillä. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tulevaisuuden visiointi ei ole järin kiinnostava puheenaihe, koska kaikki jakavat suunnilleen saman vision, ”hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen” ja ”kilpailukyvyn palauttamisen”. Näitä toki tarvitaan Suomen historiallisen vaikeassa tilanteessa. Visioina ne ovat kuitenkin ahdistavia ja näköalattomia: meillä ei ole kuin hävittävää, olemme uhattuina, puolustusasemissa. Missä ovat visiot, jotka rakentavat toivoa ja yhdistävät ne erityiset vahvuudet joita meillä on? Loistavatko visiot poissaolollaan sittenkin siksi, että niitä ei liiemmälti ole?
Osana Sitran esittämää strategista hallitustyöskentelyn mallia hallitus aloittaisi strategisen hallitusohjelmansa laatimisen sopimalla 20 vuoden päähän ulottuvasta tahtotilasta, visiosta. Paljon esillä olleet viisi yli hallituskausien ulottuvaa strategista tavoitetta valittaisiin tukemaan ja rakentamaan tätä tahtotilaa. Pitkälle tulevaisuuteen kurottava tahtotila on siis hyvin keskeinen osa strategista hallitusohjelmaa ja myös sen laatimiseen on syytä valmistautua. Ennakoinnin keinoin tuotettu tieto on keskeistä pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien päätösten tietopohjaa. Ennakointitietoa Suomessa tuottaa mm. Kansallinen ennakointiverkosto, jonka muodostamat Tulevaisuuskuvat julkaistiin tänään.
Olisi upeaa, jos Suomessa viriäisi aktiivinen keskustelu, miksei kilpailukin, erilaisten rohkeasti tulevaisuuteen kurottavien visioiden välillä. Visio ei ole pelkkää ”ohutta yläpilveä” vaan vakavasti otettavalla visiolla olisi heijastusvaikutuksia yhteiskunnan kaikille osa-alueille, käytännön arkeen saakka. Esimerkiksi työelämä tai Sote-palvelut voisivat näyttää hyvin erilaisilta riippuen siitä, millaisen vision pohjalta niitä uudistetaan. Sitran toiminta ja ehdotukset pohjautuvat visioon kestävästä hyvinvoinnista. Tulevaisuusorganisaationa tarjoamme visiotamme käyttöön laajemminkin. Tällä kentällä olisi tilaa myös muille ehdotuksille ja mielipiteille. Tule mukaan keskusteluun osoitteessa: www.uusijuoni.fi
Kirjoittaja on Sitran strategiajohtaja sekä kansallista ennakointia tukevan ennakointiluotsin jäsen
Suosittelemme