sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Brittiläisen ajatushautomo- ja innovaatiorahoittaja Nestan väkeä vieraili hiljattain Sitrassa. Tutkimustiimien tapaamisessa sivuttiin muun muassa tutkimusviestintää, josta ohessa keskustelun parhaita paloja – höystettynä katsauksella siihen, mitä Sitrassa on tapahtunut sitten toukokuun, kun hahmottelimme tutkimusviestintämme periaatteita.
Painiskelemme Sitrassa toisinaan sen kanssa, ketä pitää mittapuuna oman toimintamme arvioimiseen ja parantamiseen. Julkisen sektorin organisaatioita? Meillä on paljon yhteistä, mutta toimintamme on riippumatonta. Yrityksiä? Toki, mutta emme ole kaupallinen toimija. Entä kolmatta sektoria tai tutkimuslaitoksia? Ehdottomasti, mutta järjestöihin nähden olemme laaja-alaisia, ja moneen kotimaiseen ajatushautomoon nähden isoja.
Siksi kansainväliset vertailukohdat ovat tärkeitä, ja Lontoossa päämajaansa pitävä Nesta on Sitralle yksi parhaista. Britannian erittäin kilpailuilla think tank -markkinoilla toimivalla Nestalla on hiukan samanlainen rooli kuin meillä Suomessa – itsenäinen toiminta, kansallinen tehtävä ja julkinen rahoitus, joka on kuitenkin erillään valtion budjetista ja poliittisesta ohjauksesta.
Sitran ja Nestan tutkimusfunktioita yhdistää joustavuus tutkimustapojen valinnassa: tutkimusta tehdään sekä sisäistä että ulkoista tarvetta varten, ja tapauskohtaisesti päätetään, löytyvätkö parhaat aivot tiimin keskuudesta vai joltakin ulkoiselta taholta. Me molemmat sijoitamme itsemme välimaastoon sillä janalla, jonka toisessa päässä on akateeminen tutkimus, ja toisessa päässä puoluepoliittiset ja/tai selkeästi tietyn intressiryhmän etua ajavat selvitykset.
Eroja löytyi tutkimuksen volyymista ja rahoituksesta. Nestalla tutkimuksen parissa työskentelee lähes 40 henkeä, ja uutta julkaistaan joka viikko. Nesta voi hakea tutkimushankkeisiinsa myös ulkopuolista rahoitusta, kun meillä taas tutkimustiimi on läheisemmin sidottu Sitrassa käynnissä oleviin tai valmisteltaviin hankekokonaisuuksiin.
(Voisi kyllä olla vieläkin läheisemmin; tämä ”ajattelun” ja ”tekemisen” linkittäminen toisiinsa on aihe, joka ansaitsee jossain välissä oman kirjoituksensa.)
Tutkimusviestinnässä me pureskelemme samoja pähkinöitä. Viestinnän ihmisenä en yllättynyt nestalaisten ajatuksista siitä, kuinka keskeisten sidosryhmien (etenkin median) parissa tulisi pyrkiä luomaan odotuksia tuleville tutkimustuloksille jo ennakoivasti, mutta tämäntyyppinen suhdetyö harvoin on sisäänrakennettu tutkijan dna:n. Viestintäosastotkin ovat usein koottu enemmän päivittäiseen kuin ennakoivaan työhön.
Linjasimme Sitrassa omia tutkimusviestinnän periaatteita toukokuussa. Palasimme näihin hiljattain, ja esittelin samalla muutamia sinänsä pieniä askelia, joita viestinnän esiin nostamiseksi on tiimissä sittemmin otettu.
Näitä ovat muun muassa:
- tutkimuksen tiimin tehtävät ja jäsenet on nyt ensimmäistä kertaa esitelty Sitran sivuilla omana kokonaisuutenaan (tutkimuksen väellä kun voi olla, ja monilla onkin, Sitran sisällä lisäksi muita vastuualueita);
- olemme teroittaneet viestinnän ohjeistuksen tiimin sisällä ja hahmotelleet erillisen aikajanan havainnollistamaan (ja muistuttamaan) viestinnän mahdollisuuksista ja palveluista tutkimushankkeen eri vaiheissa;
- kerromme viikoittain tutkimustiimin ajankohtaisista aiheista tämän sarjan muodossa
Pidemmällä aikavälillä haluaisimme julkaista kaiken Sitrassa tehtävän tutkimus- ja selvitystyön houkuttelevasti koottuna ja helposti uudelleenkäytettävässä muodossa niin, että se olisi helposti löydettävissäkin. Tällä hetkellä me toki julkaisemme paljon kamaa, ennen kaikkea sivuillamme ja SlideSharessa (täällä, täällä ja täällä), mutta pääasiassa varastointitarkoituksessa.
Lisäksi varastamme häikäilemättömästi muiden hyviä ideoita. Nesta julkaisi juuri hienon listauksen Britannian parhaista, parempaa yhteiskuntaa rakentavista sosiaalisista innovaatioista ja yrityksistä. Pitäisikö meidän tehdä Suomessa samanlainen?
Suosittelemme