sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on tärkeä virstanpylväs myös Sitralle; siksi käymme parhaillaan läpi hankesatoa ja tärkeimpiä saavutuksiamme viiden vuosikymmenen ajalta. Mitä katse taaksepäin opettaa? Sen, että asiat, joiden parissa työskentelemme, pysyvät sinänsä samoina. Ympäröivä maailma, Suomi ja Sitra ovat muuttuneet sitäkin enemmän.
Täytämme tänään 47 vuotta. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto SITRA perustettiin itsenäisyytemme 50-vuotisjuhlan kunniaksi eduskunnan juhlaistunnossa 5.12.1967, lisäämään teollista tutkimustoimintaa Suomessa.
Tuon tilaisuuden ainoana asiana oli päättää Sitra-laista. Suomen Pankki luovutti alaisuuteensa perustetulle uudelle rahastolle pääomaksi 100 miljoonan markan edestä arvopapereita. Sitran tavoitteiksi määriteltiin Suomen markan vakautumisen edistäminen, maamme taloudellisen kasvun nopeuttaminen sekä kansainvälisen kilpailukykymme parantaminen.
Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Sitra tuki hankkeita, joita ei riittävän laajoina tai kyllin nopeasti saatu muutoin käynnistymään. Näiden kansantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämiseen vaikutettiin antamalla herätteitä ja rahoitustukea.
Rahoituskohteiden valintakriteerit määriteltiin tarkasti. Rahoitusta voitiin myöntää hankkeelle, joka muun muassa loi edellytyksiä kotimaisen tuotannon aloittamisen uusilla aloilla, edisti julkisten voimavarojen tehokkaampaa käyttöä tai mahdollisti luonnonvarojen oikean käytön.
Lisäksi Sitra teetti toimintansa alkuvuosista asti ”yleistä merkitystä omaavia” tutkimuksia yhteiskunnan ja talouselämän niiltä aloilta, joita muut toimijat eivät ottaneet asiakseen. Näiden toimeksiantoprojektien valinnassa pyrittiin noudattamaan seuraavia periaatteita:
- tutkimuksella selvitetään tarkasteltavana olevalle ongelmalle uusia ratkaisumalleja
- tuloksista saadaan myönteisissä tapauksissa selvä kansantaloudellinen hyöty
- työllä edistetään yhteiskuntamme valmiutta tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin.
Sitralla ei pitkään aikaan ollut painopisteajattelua, vaan uskottiin, että valtaosa rahoituksesta ohjautuu rahoituskysynnän mukaan hyvin perusteltuihin projekteihin yrityksissä alasta riippumatta.
Tämä on merkittävä ero, joka äkkiseltään tulee mieleen, kun vertaa Sitran historiaa nykypäivään. Melkein kaikki muu kuulostaa tutulta!
Markka on vaihtunut euroon, ja talouden määrällisen kasvun rinnalla puhumme nykyään myös laadullisesta kasvusta – mutta olennaisesti Sitran tavoitteet eivät ole 47 vuodessa muuttuneet.
Vai miltä näyttää lista joistakin Sitran yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemoista kahdelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä (ja mitä meillä on käynnissä parhaillaan)?
- Tulevaisuus, futurologia ja teknologian ennakointi
(Ennakointi on aina tulevaisuusorganisaation toiminnan keskiössä, mutta näkökulma on laajentunut teknologiasta laajemmalle yhteiskuntaan) - Ympäristönsuojelu, luonnonvarat
(Juuri nyt käärimme hihojamme kiertotalouden edistämiseksi Suomessa) - Energia, energian säästö, energialähteet ja -tekniikka, biomassa
(Olet ehkä kuullut käynnissä olevista resurssiviisauden ja hiilineutraalin teollisuuden hankekokonaisuuksistamme) - Talous, kansainvälinen kilpailukyky
(Vuonna 2014 käynnistimme uuden teema-alueen talouden ympärille) - Yhteiskunnallinen koulutus
(… on edelleen aivan Sitran ydintoimintaa) - Opetus – opetusmateriaalit ja – välineet, tutkimus
(Oppimisen muutosta monimutkaistuvassa maailmassa käsitellään Sitran Uusi koulutus -foorumilla, joka starttaa tällä viikolla) - ICT – informaatio- ja tietoliikennetekniikka
(Yhteiskunnan digitalisaatio ei ole vielä valmis, siksi työskentelemme sähköisen asioinnin parissa edelleen) - Terveydenhoito, lääketieteellinen tekniikka
(Tällä hetkellä meillä pinnalla ovat sote-palveluiden rahoitus sekä omahoidon mahdollisuudet) - Geenitekniikka, biotekniikka
(Vauhditamme parhaillaan kansallisen genomistrategian valmistumista yhdessä STM:n kanssa)
Jos teemat, joiden parissa painiskelemme, ovat pysyneet ytimeltään samoina, niin maailma, Suomi ja Sitra organisaationa ovat tietysti muuttuneet senkin edestä. Sitran tavat toteuttaa eduskunnan juhlaistunnon 1967 hyväksymiä perustehtäviä, sekä vuonna 1991 voimaan tulleen uuden lain mukaisia tehtäviä, ovat vaihdelleet sen mukaan, miten kulloinkin olemme tuoneet Suomelle eniten lisäarvoa. Uusi laki uudisti myös Sitran nimen, aseman ja hallinnon. Sitrasta tuli eduskunnan vastattavana oleva julkisoikeudellinen rahasto ja nimeksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Ensimmäiset 20 vuotta Sitra oli ennen kaikkea yritysten tutkimus- ja tuotekehitysrahoittaja. Uusien teknologiayritysten riskisijoittamiseen Sitra siirtyi 1980–90 -luvun taitteessa, kehittäen Suomeen samalla pääomasijoitustoimialaa. Monet yhdistävät Sitran edelleen juuri tähän rooliin, olemmehan nimemmekin mukaisesti rahasto.
Yhteiskunnallinen vaikuttamisen, eli tietynlaisen ”muutosagentin” roolin Sitra on omaksunut 2000-luvulla. Toimintatavan muutosta seurasi vihdoin tällä viikolla odotettu ja iso toimitilojen muutos: uusi kotimme Itämerentorin toisella puolella tuo koko Sitran yhteen kerrokseen, mikä tukee nuorekkaan 47-vuotiaan tavoitetta joustavasta ja tehokkaasta yhdessä tekemisestä.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Suosittelemme