archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Työ on viestintää, viestintä on työtä

Täsmäisku on usein viestinnässäkin tehokkaampaa kuin haulikolla ampuminen.

Kirjoittaja

Heli Nissinen

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Täsmäisku on usein viestinnässäkin tehokkaampaa kuin haulikolla ampuminen, pohditaan Sitran tutkimustiimin Viikon varrelta -blogissa. 

Viimeaikoina on paljon puhuttu siitä, kuinka tutkitut ratkaisut nykypäivän haasteisiimme ovat hautautuneet raportteihin, joita kukaan ei koskaan lue. Onko tilanne tosiaan näin synkkä? Toisaalta tutkimuksia luetaan ja niihin viitataan enemmän kuin koskaan ennen.

Ehkä ei pitäisikään keskittyä niin paljon siihen, kuinka monta latauskertaa jokin tutkimusraportti saa vaan keneen ja miten tiedolla halutaan vaikuttaa. Onko ensisijaisena tavoitteena saavuttaa suuren joukon tietoisuus jostakin asiasta vai syntyykö tavoiteltu vaikuttavuus niiden oikeiden henkilöiden tavoittamisesta? 

Viestinnän rooli yhteiskunnassa ja työpaikoilla on myös muuttunut. Organisoitua ulkoista viestintää on hyvin vaikea erottaa yrityksen, tutkimuslaitoksen tai viraston työntekijöiden yksityishenkilöinä tekemästä viestinnästä. Asiaa pohdittiin osuvasti mm. Kirsi Pihan Rytmihäiriö-kirjan julkistamistilaisuudessa viime viikolla.

Asetelma koetaan monessa organisaatiossa haasteellisena, mutta siinä piilee myös valtavia mahdollisuuksia. Etäisyys ns. valtaeliitin ja erilaisten tiedontuottajien välillä on pienentynyt tviitin mittaiseksi. Haastena nyt onkin: miten kiinnitän kohdeyleisöni huomion merkityksellisellä tavalla?

Tiedeviestintätoimisto Kaskas media on osuvalla tavalla eritellyt tutkimus- ja tiedeviestinnän trendejä, joihin maailmalla on jo hanakasti tartuttu. Viime vuosilta onkin ilahduttavan paljon erinomaisia esimerkkejä siitä, miten tutkimuksesta on onnistuttu viestimään luovasti ja uudella tavalla.

Hienoja esimerkkejä ovat mm. Kevan Kuntajohtajien työhyvinvointi-tutkimus, Allegra Lab Helsinki ry:n ylläpitämä Antroblogi ja vuosittainen ”Dance Your Ph.D.” -kilpailu. Esimerkkejä löytyy maailmalta lukemattomia.

Kysymys ei useimmissa hienoissa esimerkeissä ole niinkään siitä, että tutkimusraportti olisi muutettu ainoastaan toisenlaiseen muotoon, vaan koko projektiin on suhtauduttu alusta lähtien radikaalisti eri tavalla. Ei ole odoteltu sitä, että tulokset saataisiin valmiiksi, jotta viestintä ja vaikuttaminen voi alkaa, vaan projektista ja aiheesta viestiminen sidosryhmille ominaisin tavoin on aloitettu jo hyvissä ajoin ennen tulosten julkistamista.

Muutoksen ytimessä näyttäisi olevan kolme asiaa:

  1. Viestintää tekevät kaikki, kaiken aikaa
  2. Sidos- ja kohderyhmät on otettava mukaan heti alussa
  3. Viestinnällistä vaikuttavuutta ei tehdä niinkään isoilla rahoilla, vaan hyvillä ideoilla

Nämä asiat olemme pyrkineet ottamaan huomioon myös meillä Sitrassa. Reilu vuosi sitten tarkensimme tutkimusviestintämme periaatteita ja perustimme tutkimustiimin Viikon varrelta -blogin, josta on nyt reilun vuoden ajalta pelkästään hyviä kokemuksia. Asiantuntijamme viestivät aktiivisesti tekemisemme eri vaiheista myös sosiaalisessa mediassa. Olemme myös panostaneet erilaisten selvitysten ja raporttien lopputulemien viestimiseen helpommin lähestyttävämmin mm. visuaalisesti.

Tärkeimmäksi kysymykseksi viestinnässä muodostuukin tämä: ketkä ovat niitä henkilöitä, joiden erityisesti pitäisi juuri tämän tutkimuksemme tuloksista tietää? Monesti täsmäisku on viestinnässäkin tehokkaampaa kuin haulikolla ampuminen.

Ps. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminta VNTEAS on tuottanut mainion oppaan tutkimuksen tekijöille viestinnän ja muunkin projektisuunnittelun tueksi. Jos haluat saada tutkimuksellesi vaikuttavuutta, suosittelen lämpimästi tutustumaan oppaaseen.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.

Mistä on kyse?