Työn muutos haastaa työmarkkinat

Elinkeinoelämältä ja palkansaajilta puuttuu yhteinen kuva globaalin toimintaympäristön muutoksesta ja työelämän tulevaisuudesta. Ei ole yksimielisyyttä strategiasta, joka veisi Suomen menestykseen. Yhteinen näkemys loisi edellytyksiä myös työelämän ja työmarkkinajärjestelmän uudistamiselle.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja työlainsäädäntö ovat kolmikantaisen valmistelun tuotteita. Talouden kannalta on saatu hyviä ratkaisuja, kun poliittisten päättäjien tavoitteet ovat olleet yhteneväisiä sopijaosapuolten tavoitteiden kanssa.

Hallituksen rooli on aina ollut kolmikannassa olennainen: ilman poliittisia päättäjiä työmarkkinaosapuolten ratkaisut eivät kanna. Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistukset, maltilliset palkkaratkaisut ja hyvät työelämäsuhteet ovat perustuneet toimivaan kolmikantaan.

Suomen menestyksen peruskiviä ovat olleet laadukas koulutusjärjestelmä, tekniikan hyödyntäminen, korkea tuottavuus ja hyvin toimiva työelämä. Sidosaineina ovat olleet elinkeinoelämän ja palkansaajien yhteinen näkemys tulevaisuudesta sekä keskinäinen luottamus.

Erilaisia näkemyksiä on toki aina ollut. Palkansaajat ovat kuitenkin hyväksyneet yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden työmarkkinaratkaisujen pohjaksi. Työnantajat ovat taas hyväksyneet järjestäytymisen, kun se on tuottanut myös elinkeinoelämän kannalta hyviä sopimuksia.

Vuosituhannen vaihteessa globalisaatio haastoi suomalaisen yhteiskunnan, yritykset ja työn. Yritysten toimialueeksi tuli koko maailma, ja arkea leimasi koveneva kilpailu. Tämä merkitsi tuotannossa ja palveluissa uutta kansainväistä työnjakoa.

Kilpailun koveneminen vaikutti kaikkialle yhteiskuntaan: koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä työhön. Globalisaatio toi myös uusia arvoja, sillä globaali bisnes ei toimi samoin pelisäännöin kuin paikallisen patruunan johtama tehdas.

Nyt on käynnissä globaalin toimintaympäristön uusi vallankumous: digitalisaatio. Se muovaa maailmantaloutta, bisnestä ja työtä. Lisäksi kestävän kehityksen haasteet, väestön ikääntyminen ja maahanmuutto vaativat meitä uudistumaan.

Jos taloutemme ei nyt uudistu uutta tekniikkaa hyödyntämällä, tuottavuushyppy ei onnistu eikä kilpailukyky tule kuntoon. Silloin ei ole riittävästi menestyviä yrityksiä eikä uusia työpaikkoja. Suomen kannattaakin olla digitalisaation ja uuden tekniikan hyödyntämisessä ensimmäisten maiden joukossa.

Uuden tekniikan hyödyntäminen lisää tuottavuuseroja eri toimialojen, yritysten ja yksilöiden välillä. Samalla uusi tekniikka korvaa perinteisiä työtehtäviä. Murros ei ole helppo. Uusi tekniikka luo myös uutta työtä. Työtä tehdään vastedeskin, muttei aina perinteisessä työsuhteessa.

Uudesta tekniikasta lähtevän rakennemuutoksen toteuttaminen työelämässä on Suomen suurimpia haasteita. Tekniikan hyödyntämisen lisäksi oikeanlaisella organisoinnilla ja johtamisella on yhä suurempi vaikutus yritysten tuottavuuteen. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja lisää keskustelevampaa kulttuuria.

Globalisaatiosta ja digitalisaatiosta kumpuava rakennemuutos edellyttää yrityksissä joustavia ja nopeita ratkaisuja, joten työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä ja työehdot tarvitsevat uudistamista. Avoimessa maailmassa pitää jatkuvasti ottaa huomioon sekä asiakkaiden tarpeet että kilpailijoiden ratkaisut. Yhteistyöllä ja luottamukseen perustuvalla paikallisella sopimisella on mahdollista luoda asetelma, jossa kaikki voittavat.

Nykyinen työmarkkinajärjestelmä pystyy myös uudistuksiin. Eläkejärjestelmän uudistaminen ei ollut helppoa, mutta se tehtiin. Myös voimassaoleva maltillinen palkkasopimus osoittaa osapuolilta kriisitietoisuutta ja kykyä yhteistyöhön.

Väistämättömässä rakennemuutoksessa ei ole varaa ristiriitojen kärjistymiseen. Nykyinen vastakkainasettelun ilmapiiri ei edistä työelämän välttämättömiä uudistuksia. Neuvottelupöytään on ehkä vaikea istua, mutta se on selvästi parempi ratkaisu Suomelle kuin eri leireihin linnoittautuminen.

Mikko Mäenpää  on Sitran vanhempi neuvonantaja ja STTK:n entinen puheenjohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 21.9.2015.