Uskottava se on – digitalisoituminen tosiaan mullistaa terveyspalvelut

Mitä ihmiset omassa elämässään edellä, sitä järjestelmä perässä.

Aktiivisuusrannekkeet – viime joulun hittilahja –, unta mittaavat kännykkäsovellukset ja esimerkiksi painonhallintaan liittyvät, verkkovälitteiset valmennusohjelmat ovat yhä useammalle suomalaiselle arkipäivää.

Nämä uudet digitaaliset muurahaiset, hyvinvointimme minionit, tekevät elämäntapojamme meille näkyviksi. Parhaimmillaan askelia tai sykettä kirjaava sovellus tai terveysvalmentaja tehostavat päivittäisiä terveysrutiinejamme. Puolueettomina palvelijoina ne keräävät dataa silloinkin, kun käsintehty päiväkirja jäisi kirjoittamatta.

Juuri digitaalisten ratkaisujen lisääntynyt luotettavuus, vaivattomuus ja väsymättömyys vievät digimuutosta eteenpäin myös terveydenhuollossa. Etälääkäripalveluita ja verkossa itse tehtäviä oirearvioita on viime vuosina kokeiltu ja otettu käyttöön monissa kunnissa Suomessa. Laajimmin tämä on tehty Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelussa, missä myös ihmisten itse mittaamat terveys- ja hyvinvointitiedot yhdistetään terveydenhoitojärjestelmään kuntalaisten oman terveystilin kautta. Hämeenlinnan palvelu perustuu Sitran virtuaaliklinikka-malliin.

Uusimman kehitysaskeleen myötä hämeenlinnalaiset saavat pian terveysasemaltaan lainaan kännykkään liitettävän astmaoireita arvioivan pef-mittarin, joka myös osaa neuvoa käyttäjäänsä puhaltamaan oikein. Vanhanaikaista pef-mittaria käyttäneet varmasti ymmärtävät, mikä merkitys keksinnöllä voi olla kansanterveydelle.

Todisteita on jo

Vaikka terveyspalveluiden digitalisoiminen ja toimintatapojen muutos voi olla hidasta ja työlästä, muutos kannattaa. Digitalisoitumisesta hyötyä kertyy sekä asiakkaalle että palveluiden tuottajalle. Hyviä esimerkkejä löytyy Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä YTHS:stä, joka on tehnyt muun muassa jo vuodesta 2009 sähköisen terveystarkastuksen kaikille uusille opiskelijoille ja tarjoaa perinteisen vastaanoton rinnalla myös etälääkärin vastaanottoa.

Sitran teettämän tuoreen selvityksen mukaan YTHS:n sähköiset ratkaisut ovat säästäneet ennen kaikkea sekä asiakkaan että terveydenhuollon aikaa. Ilman monimutkaisia laskelmiakin ymmärtää, että aikaa ja rahaa vapautuu siis useamman potilaan hoitamiseen. Tärkeintä on kuitenkin opiskelijoiden ja henkilökunnan toiveet ja kiitos, jotka kannustavat ottamaan sähköiset palvelut osaksi säätiön arkea myös tulevaisuudessa.

Vallankumouksen h-hetki

Terveyspalvelujen digitalisoitumisessa on lopulta kyse suuresta ajattelutavan muutoksesta. Voidaan puhua jopa digivallankumouksesta, jonka myötä ihmisestä tulee järjestelmässä aktiivinen toimija ja osallinen, eikä hän enää ole vain diagnoosien ja hoidon passiivinen kohde.

Tätä korostivat myös lääketieteen, terveyden- ja hyvinvoinnin kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat toukokuun viimeisen viikon tapahtumissa. Sitran järjestämissä yksilöllistetyn terveydenhuollon GetPersonalized! –seminaarissa sekä yritysten ja investoijien Arctic15-tapahtuman Digital Health Track -puheenvuoroissa toistuivat sanat henkilökohtainen, asiakaslähtöisyys ja uudenlainen kuluttaja.

Vallankumous edellyttää aina avoimuutta, uteliaisuutta ja heittäytymiskykyä. Kansallisen terveystilin myötä suomalaiset saavat omat tietonsa haltuunsa ja valvontaansa ja voivat hyödyntää niitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Vallankumouksen h-hetki on käsillä, kun itse mitattu terveystieto saadaan nyt ihmisen omalla suostumuksella myös terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettäväksi. Silloin nähdään, ymmärtääkö myös lääkäri, että digitaalisuus, ihmisen kiinnostus hyvinvointiinsa ja asiakkaan oma-aloitteisuus ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Uskottava se on.