archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Uudistumiskykyä löytyy myös perinteisestä energiateollisuudesta

Niin sanottu kolmas teollinen vallankumous tulee pohjautumaan kasvavin määrin uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon.

Kirjoittaja

Ernesto Hartikainen

Julkaistu

Niin sanottu kolmas teollinen vallankumous tulee pohjautumaan kasvavin määrin uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon. Siinä missä fossiiliset polttoaineet mahdollistivat valtavan talouskehityksen maapallollamme 1900-luvulla, tulee puhdas ja uusiutuva energiantuotanto mahdollistamaan kestävämmän talouskehityksen tällä vuosisadalla.

Tämän uuden energiavallankumouksen haasteena ovat jo pitkään olleet uusiutuvien energiamuotojen epäsuotuisat markkinat. Vaikka uusiutuvan energiatuotannon teknologiat ovat kehittyneet valtavin harppauksin viime vuosikymmeninä, eivät ne pitkään ole pystyneet kustannuksiltaan kilpailemaan fossiilisen energiatuotannon kanssa. Vasta viime aikoina ovat yhteiskuntamme ympäri maailmaa aidosti heränneet energiatuotantotapojemme muutostarpeeseen ja pyrkineet vahvemmin edistämään uusien energiatuotantotapojen kasvua ja kehitystä. Muutoksen ajureina ovat toimineet mm. kiihtyvä ilmastonmuutos, pyrkimys omavaraisuuteen, resilienssin kasvattaminen ja kasvava yritysvastuu.

Perinteisen energiateollisuuden pitkät investointitähtäimet ovat usein tehneet alasta liian muutoshitaan. Onneksi poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Muutos on pitkälti ihmisten mielissä. Helsingin Energian päätös käynnistää aurinkoenergiaohjelma, jonka ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 300 kW aurinkovoimalaitos Helsingin Suvilahteen on erinomainen osoitus muutoshalukkuuden osoittamisesta. Vaikka kyseessä on mittakaavaltaan vielä pieni kokeilu, on juuri tuo uuden kokeilemisen luonne juuri mitä Suomi tällä hetkellä tarvitsee. Ensiaskeleet ovat aina kaiken uuden alku.

Yksi selkeistä trendeistä maailmalla on kansalaisten vahvempi yhteiskunnallinen osallistuminen uudenlaisen joukkotoiminnan ja kulutuskäyttäytymisen kautta. Yhteiskunnallisten organisaatioiden rooli tuleekin jatkossa olemaan yhä vahvemmin kansalaistoiminnan mahdollistaminen ja tukeminen. Tästä näkökulmasta on hienoa nähdä, että Helsingin Energia antaa kaupunkilaisilleen vaihtoehdon tukea paikallista aurinkoenergiaa nimikkopaneelien muodossa. Vastuu on nyt myös meillä yksilöillä.

Myös VTT julkaisi toissapäivänä merkittävän tutkimushankkeen aurinko- ja tuulienergian varastointiin liittyvien energiajärjestelmien kehittämisestä. Hankkeella pyritään edistämään Suomen edelläkävijyyttä aiheessa, joka on yksi kriittinen pullonkaula uusiutuvien energiamuotojen laajempaan käyttöönottoon. Kenties Helsingissä tankataankin muutamien vuosien sisällä Suvilahdessa tai vastaavassa paikassa valmistettua aurinkodieseliä.

Mistä on kyse?