Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 4 min

Uusi EU-päättäjä, tue nuorten hyvinvointia lisäämällä osallistumista

EU-vaalikeväänä tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten nuoret saadaan mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Osallistuminen edistää hyvinvointia ja vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Kirjoittajat

Heikki Lauha

Asiantuntija, Ohjelmat

Rosa-Maria Mäkelä

Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Huoli nuorten hyvinvoinnista näkyy puolueiden ja ehdokkaiden EU-vaalikampanjoissa.

Vaikka valtaosa suomalaisnuorista voi hyvin ja on terveitä, heikensi koronakriisi huomattavasti nuorten koettua hyvinvointia. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että terveydentilansa huonoksi kokevien nuorten osuus on kasvanut jo pitkään.

Lisäksi moni nuori aikuinen kokee yhteiskunnallisen osallistumisen monimutkaisena sekä kuormittavana ja epäilee omaa osaamistaan.

Tarvitsemme lisää keskustelua siitä, miten tuemme nuorten hyvinvointia osallistumisen tapoja kehittämällä.

Jotta yhteiskunnassa toteutuisi eurooppalaiseen demokratiaan kuuluva moniäänisyys, nuorten täytyy tulla kuulluiksi. Siksi heille on tarjottava sopivia, nuorten arkeen solahtavia tapoja ja välineitä osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon.

Nuorten hyvinvointia tulisi katsoa enemmän osallistumisen näkökulmasta

Terveyden ja hyvinvoinnin sekä osallisuuden kokemuksen ja yksinäisyyden ennaltaehkäisyn vahva yhteys on osoitettu tutkimuksissa.

Ei siis ole sattumaa, että hyvinvointikokemuksen lisäksi lasten ja nuorten kokemus yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista on monien mittareiden mukaan heikentynyt viime vuosina.

Ei siis ole sattumaa, että hyvinvointikokemuksen lisäksi lasten ja nuorten kokemus osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista on heikentynyt viime vuosina.

Osallisuuden kokemus ja yhteiskunnalliseen toimintaan kiinnittyminen tapahtuvat arjessa. Pandemialla ja sitä seuranneilla yhteiskunnallisilla päätöksillä oli merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Poliittiset jännitteet, talouden taantuma sekä ilmastonmuutos ovat lisänneet epävarmuutta ja horjuttaneet myös nuorten uskoa Suomen ja maailman tulevaisuuteen.

Myös nopea digitalisaatiokehitys ja informaatioympäristön murros haastavat monin tavoin demokratian rakenteita. Kehityksen hyödyt ja riskit jakautuvat epätasaisesti ihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Nuoret politiikkatoimien kohteena vai aktiivisina toimijoina?

Tutkimukset osoittavat myös, että nuoret haluavat osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Usein nuoret kuitenkin sivuutetaan päätöksentekoprosessissa tai heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ovat näennäiset. Osallistumisen muodot ja tavat eivät aina sovellu nuorten arkeen ja toiveisiin.

Usein nuoret sivuutetaan päätöksentekoprosessissa tai heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ovat näennäiset.

Kysymys onkin siitä, nähdäänkö nuoret lähinnä politiikkatoimien kohteena vai vakavasti otettavina toimijoina päätöksentekoprosesseissa.

Nuorten osallistuminen EU-päätöksentekoon ei ainoastaan mahdollista demokratian toteutumista, vaan tukee myös heidän osallisuuden kokemustaan. Se itsessään tuottaa ja edistää hyvinvointia yhteiskunnassa.

Näin otat nuoret mukaan EU-päätöksentekoon:

  1. Kysy nuorten ajatuksia EU:ssa päätettävistä asioista esimerkiksi EurHope-konsultaatiossa hyödynnetyn demokratiateknologian avulla. Erityisen tärkeää on mahdollistaa nuorten osallistuminen päätöksiin, jotka koskettavat heitä itseään ja heidän tulevaisuuttaan: on kyseessä sitten tekoäly, terveys tai ympäristö. Siten nuorille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin sekä uudistaa demokratiaa.
  2. Tue pysyvän kansalaispaneelin perustamista EU:iin. Siellä myös nuorten äänet pääsevät esille ja kansalaiset voivat aidosti vaikuttaa EU-politiikan kiperimpiin kysymyksiin.

Mitä enemmän tuemme nuoria osallistumisessa ja vaikuttamisessa, sitä enemmän vahvistamme samalla heidän hyvinvointiaan.

Mistä on kyse?