Vaikuttavuuden ostajat ja tilaajat, missä olette?

Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä noin 90 000 lasta tai nuorta ja heidän perhettään. Huonovointisuuden kierre on usein ylisukupolvinen. Sama lapsi, nuori tai vanhempi käyttää useita eri palveluja elämänsä varrella. Hoito on kallista. Esimerkiksi huostaanotto maksaa yhteiskunnalle noin 130 000 euroa, päihdehoito laitoksessa 61 000 euroa ja vankila 78 000 euroa vuodessa.

Mansikkapuisto tarjoaa muun muassa kotipalvelua, kuntoutusta, sijaishuollon palveluita sekä tukiasunto- ja asumispalveluita lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Katkaisemme ylisukupolvisen huonon ja kalliin kierteen auttamalla ajoissa ja tarkoituksenmukaisilla keinoilla. Tällöin tarvetta myöhemmille kalliille palveluille ei tule.

Autamme ihmiset kiinni yhteiskuntaan rakentamalla siltaa työhön ja koulutukseen, tukemalla hyvien valintojen tekemistä ja rakentamalla hyviä perinteitä. Etsimme ilon ja merkityksellisyyden kokemuksia yhdessä asiakkaiden kanssa tunnistamalla jokaiselle jonkun kiinnostuksen kohteen sekä auttamalla rakentamaan sosiaalisen verkoston niin, ettei kukaan jää yksin.

Autamme perhettä ja yksilöä kuntoutumaan tavoitteellisesti – tutkimalla palvelun vaikuttavuutta ja hyödyntämällä keräämäämme tietoa. Tarjoamme oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista sekä vaikuttavaa palvelua etsimällä jokaiselle asiakkaalle yhdessä yksilöllisen ratkaisun.

Olemme mitanneet vaikuttavuuttamme vuodesta 2014. Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämössä päivitimme vaikuttavuusmittarimme digitaalisiksi, ja samanaikaisesti otimme käyttöön digitaalisen asiakaskokemusmittariston.  Nyt saamme vertailtavaa tietoa sekä yksilökohtaisesti että suuremmassa mittakaavassa, ja pystymme nostamaan paremmin esille myös toimintamme aikaansaamia säästöjä. Kiihdyttämön aikana teimme osalle palveluistamme vaikuttavuusketjun, jonka kehittämistä jatkamme.

Olemme muodostaneet asiakasta parhaiten palvelevia kokonaisratkaisuja, joilla saavutetaan muutoksia asiakkaan elämässä palvelun hetkellä sekä pidemmällä tähtäimellä. Meille toiminnan vaikutukset ovat ”tärkeämmät” kuin se tapa, jolla niihin päästään. Esimerkiksi puhelinsoitolla voi olla sama vaikutus kuin tunnin tapaamisella kasvoikkain. Palvelutapoihin vaikuttavat kuitenkin kuntien kanssa tehdyt sopimukset. Tällä hetkellä useat kunnat haluavat sitkeästi ostaa suoritteita eli tunteja vaikuttavan työn sijaan. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi asiakkaan hyvinvointiin tulisi panostaa riittävän ajoissa.

Vaikuttavien palvelujen tuottaminen kunnille on haastavaa. Ajattelumalli on juurrutettava ensin johtohenkilöihin, päätöksentekoon ja sitä kautta hankinnan rakenteeseen, jota kautta sosiaalityöntekijät ”saavat luvan” ostaa vaikuttavuutta suoritteiden sijaan. Kiihdyttämöstä olemme saaneet tarvittavaa tietoa ja osaamista asiamme esiin nostamiseen.

Tarvitsemme lisää Tampereen, Janakkalan ja Lapinjärven kaltaisia kuntapäättäjiä, jotka omalla esimerkillään ja toiminnallaan johtavat kunnat kohti vaikuttavuuden hankintaa, pois perinteisestä suoritteiden ostamisesta. Teitä on varmasti muitakin? Yhteistyöllä saavutamme enemmän!