Kun ajaa neljä tuntia Marrakechista serpentiiniteitä yli Atlasvuorten, päätyy Ouarzazateen. Monet saapuvat tähän pieneen marokkolaiskaupunkiin ihailemaan näyttävän karuja maisemia, jotka ovat tuttuja tv-sarjasta Game of Thrones ja klassikkoelokuvista Arabian Lawrence ja Muumio.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Pian Ouarzazate saattaa olla tunnetumpi maailman suurimmasta aurinkovoimalasta.
Neljässä osassa rakentuvan hankkeen nimi on osuvasti Noor, arabiaksi valo. Valmistuttuaan voimalan kapasiteetti yltää yhteensä liki 600 megawattiin.
Aikanaan Noorin kolme ensimmäistä osaa tuottavat päästötöntä aurinkosähköä lähes 1,5 TWh vuodessa. Vuotuinen tuotanto vastaa yli miljoonan marokkolaisen kulutusta.
Alueella vieraillessa ensimmäiseksi hätkähdyttävät mittasuhteet. Yksin hankkeen ykkösvaihe koostuu puolesta miljoonasta peilistä 450 hehtaarin alueella. Koko voimala tulee kattamaan suuremman alueen kuin Kauniaisten ja Maarianhaminan kunnat yhteensä.
Noor ei kuitenkaan herätä huomiota vain poikkeuksellisen kokonsa takia. Voimala soveltaa aurinkosähkön tuotannossa kolmea eri tekniikkaa – ja kokeilee siinä sivussa vielä useampia.
Aloitetaan tutuimmasta tekniikasta: aurinkopaneeleista. Noor 4 tulee käyttämään perinteisiä aurinkokennoja, jotka muuttavat auringon säteilyä sähköksi.
Harvinaisempaa on sähkön tuottaminen keskittävällä aurinkovoimalla (englanniksi concentrated solar power, CSP). Nimensä mukaisesti tekniikassa keskitetään peileillä auringon säteilyä ja käytetään sitä kuumentamaan väliainetta. Näin syntyvällä höyryllä pyöritetään turbiinia, joka puolestaan tahkoaa sähköä.
Jo käyttöön otettu Noor 1 ja rakenteilla oleva Noor 2 hyödyntävät CSP:tä. Niissä auringon säteily keskitetään peilikourujen keskellä sijaitseviin putkiin. Myöhemmin valmistuvassa Noor 3:ssa säteily heijastetaan puolestaan valtavan peilimeren keskellä sijaitsevaan torniin.
Keskittävässä aurinkovoimassa on perinteisiin aurinkopaneeleihin verrattuna yksi merkittävä etu. Syntynyttä lämpöä on helppo varastoida niin, että sähköä voidaan tuottaa vielä silloinkin, kun aurinko on jo laskeutunut Ouarzazaten dyynien ylle.
Noor 1:ssä varasto riittää tuottamaan sähköä kolme tuntia pimeän koitettua. Myöhemmässä vaiheessa varaston kesto kasvaa lähemmäs kahdeksaan tuntiin.
Keskittävässä aurinkovoimassa on toki omat haasteensa. Toisin kuin aurinkopaneelit, peileihin perustuva tuotanto edellyttää voimakasta ja suoraa paistetta. Sopivia oloja CSP:lle löytyykin lähinnä päiväntasaajan lähistöllä sijaitsevilta autiomailta.
Keskittävä aurinkovoima on myös tyyristä. Noorin sähkö maksaa peräti 140 dollaria megawattitunnilta, kun aurinkosähköä saa halvimmillaan tuotettua paneeleilla jo alle 30 dollarilla. Perinteisen aurinkosähkön hinta myös laskee hurjaa vauhtia teknologian ja markkinoiden kehittyessä, mutta CSP:ssä vastaavaa kehitystä tuskin on näköpiirissä.
Noor on kuitenkin kiinnostava ja rohkaiseva hanke ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin se osoittaa, että auringolla voi tuottaa valtavia määriä sähköä vakaasti. Uusiutuva energiatalous on suuren mittakaavan teollisuutta siinä missä vaikka teräksen tai kartongin valmistus.
Toiseksi kasvava ja kirjava joukko maita on päättänyt valita uusiutuvan energiatalouden. Kyse ei ole enää vain Tanskan ja Saksan kaltaisista vauraista teollisuusmaista, vaan myös Marokon ja Etiopian tapaisista nousevista talouksista ja köyhistä kehitysmaista.
Plinius vanhempi kirjoitti vuonna 77 eaa. ”Africa semper aliquid novi, Afrikasta tulee aina jotain uutta”. Liki kaksi vuosituhatta myöhemmin uutena asiana Afrikasta tulee valo.
Suosittelemme