Varallisuuserojen kasvua voidaan hillitä

Digitaalinen liiketoiminta suosii muutamia vahvoja toimijoita, jotka jakavat globaalit markkinat keskenään. Tällaisia jättejä ovat esimerkiksi Google, Facebook ja Amazon, jotka keräävät asiakkaistaan monenlaista tietoa ja hyödyntävät sitä uuden liiketoiminnan ja kasvun lähteenä. Keskittymisen yksi ilmentymä on varallisuuserojen nopea kasvu.

Onneksi muutos ei ole tapahtunut Suomessa samassa mitassa kuin muualla. Samalla kun siirrymme yhä digitaalisempaan yhteiskuntaan, vaarana kuitenkin on, että dataan liittyvä uusi varallisuus keskittyy liian harvoihin käsiin. Tämä olisi omiaan ruokkimaan varallisuuseroja myös Suomessa.

Meidän tuleekin kaikin keinoin varmistaa, että suomalaisten poikkeuksellisen kattavista tietovarannoista, kuten terveysdatasta, saatava hyöty poikii hyvinvointia ja varallisuutta kaikille kansalaisille. Saamme optimoitua tietoon liittyvät työllisyys- ja kasvumahdollisuudet sekä verotulot, kun kyseinen varallisuus pidetään Suomessa ja esimerkiksi arvokasta terveysdataa tarjotaan täällä toimiville suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille jatkojalostettavaksi.

Tätä tavoitetta edistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen perustettava palveluoperaattori, joka aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Se tarjoaa datapalvelua yhden luukun periaatteella erilaisille käyttäjille ja erilaisiin tarkoituksiin tutkimuksesta liiketoiminnan kehittämiseen. Sitran Isaacus-hanke on pohjustanut tätä askelta jo parin viime vuoden ajan.

Jatkossa uutta liiketoimintaa ja varallisuuden lähteitä syntyy myös ihmisistä erilaisin anturein kerättävän henkilökohtaisen datan ympärille. Omadata on tällä hetkellä kaikista nopeimmin kasvava tietovaranto, joten sen hyödyntämiselle ja käytölle tarvitaan pikimmiten kansainväliset standardit. Omistusoikeuden näihin henkilökohtaisiin tietoihin tulee säilyä ihmisellä itsellään.

Selkeät pelisäännöt tarpeen myös sote-uudistuksessa

Myös sote-uudistuksen yhteydessä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille tulee luoda tasavertaiset ja selvät pelisäännöt. Ilman niitä ja edistyksellisiä tietojärjestelmiä vaarana on, että yksityinen sektori pääsee hallitsemattomasti rahastamaan julkisesti rahoitetulla terveydenhoidolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kanavoidaan 17 prosenttia bkt:sta terveydenhoitoon, joka piirissä on vajaat 90 prosenttia kansalaisista. Meillä vastaavat luvut ovat 9 ja 100 prosenttia, kertovat OECD:n vuonna 2015 julkistamat tilastot.

Pelisääntöjä tarvitaan, jotta saamme valjastettua yksityisen sektorin parhaat käytännöt ja innovaatiot kaikkien terveydenhoidon ammattilaisten ja kansalaisten hyväksi ja jotta turvaamme hoitoketjun saumattomuuden ja palvelun laadun.

Varallisuuserojen kasvun hillitsemiseksi on siis  huolehdittava sekä datatalouden mahdollistaman liiketoiminnan edellytyksistä että julkisen ja yksityisen sektorin tasapainoisesta työnjaosta sote-uudistuksessa. Näissä Suomella on erinomaiset edellytykset ratkaisuihin, jotka houkuttelevat tänne investointeja, luovat uutta kasvua ja työtä sekä varmistavat, ettei varallisuus- ja elintasoeroja päästetä Amerikan malliin karkaamaan käsistä.

• Kuuntele Sitran tulevaisuuspodcastista lisää Mikko Kososen ajatuksia Suomen asemasta ja varallisuuserojen kasvusta edessä siintävässä datatalouden ajassa.
• Lue myös Helsingin Sanomissa 10.11. julkaistu Vieraskynä-artikkeli.