Kestävän elvytyksen viimeinen mahdollisuus

Hallitus julkisti tänään luonnoksen kestävän kasvun ohjelmasta, jossa aiemman linjauksen mukaisesti puolet EU:n elvytysvaroista on tarkoitus käyttää Suomessa ilmaston kannalta kestävästi. Tervetullut painotus auttaa korjaamaan sitä, että tähän asti merkittävä osa kansallisista tuista on valunut runsaspäästöisiin kohteisiin.

Energy Policy Tracker -vertailun mukaan kestävän elvytyksen osuus on Suomessa jäänyt alle monien eurooppalaisten verrokkien tason. Meillä energiaan liittyvistä elvytysvaroista vasta 37 prosenttia on mennyt kestäviin kohteisiin, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Puolassa. Aiemmin perässämme tullut Ruotsikin on jo noussut ohi. Suomen takana puolestaan tulevat mm. Alankomaat ja Italia.

Luvut näyttävät vielä synkemmiltä, jos tarkastellaan fossiilielvytystä asukasta kohti. Suomessa fossiilitalouteen suoraan tai epäsuorasti kytkeytyvään elvytykseen on tähän asti käytetty 371 euroa per suomalainen. Se on liki neljä kertaa niin paljon kuin Ruotsissa – ja selvästi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomea enemmän keskeisistä verrokkimaista ovat rahaa käyttäneet Norja ja Iso-Britannia.

Suomen lukuja hallitsevat lentoalan tuet. Finnairia on rahoitettu yhteensä 1,3 miljardilla ja Finaviaa 350 miljoonalla eurolla. Suorien avustusten sijaan kyse on enimmäkseen pääomittamisesta ja lainoituksesta, joilla on pyritty auttamaan lentoalaa pahimman yli. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, tuelle ei kuitenkaan ole asetettu ilmastoehtoja.

Ilman Finnairin tukia Suomen luvut näyttäisivät huomattavasti ruusuisemmilta. Kestävän elvytyksen osuus nousisi 64 prosenttiin eli jo lähes Ruotsin tasolle. Fossiilielvytys puolestaan jäisi 72 euroon asukasta kohti.

Tuoreessa YK:n ympäristöohjelman UNEPin selvityksessä Suomen elvytys saakin mairittelevan arvosanan. Eroja selittää mm. se, että UNEP tulkitsee lentoalan tukien olevan kriisitoimia, joita ei lasketa mukaan elvytystä koskeviin lukuihin.

Hallitus jätti tänään EU:n komissiolle kestävän kasvun ohjelman luonnoksen. Komission palautteen perusteella hallitus viimeistelee ohjelman ja jättää lopullisen version huhtikuussa.

Kestävän kasvun ohjelma tunnistaa hienosti vihreän siirtymän välttämättömyyden ja ohjaa perustellusti puolet EU:n elvytysvaroista ilmastotyötä tukeviin toimiin. Ratkaisut kiertotaloudesta ja rakennusten energiaremonteista sähköautojen latauspisteisiin tuottavat yhtä aikaa hyötyjä taloudelle, työllisyydelle ja ympäristölle. Toisaalta luontopohjaisiin ratkaisuihin esitetyt investoinnit ovat riittämättömiä haasteen suuruuden huomioiden. Ympäristöministeriön kestävän elvytyksen työryhmä tarjoaa hyvät välineet esitettyjen toimien arviointiin.

Ilmastokriisi ja luontokato eivät odota. Nyt esitetyt satsaukset auttavat tasapainottamaan elvytystä aiempaa kestävämmäksi, mutta ohjelmaa on syytä vielä jalostaa ennen lopullisen version jättämistä huhtikuussa. EU:n elvytysmiljardit ovat kestävyystyölle mahdollisuus, joka tuskin toistuu aikoihin.

Energy Policy Trackerin taustaa ja metodologiaa on avattu aiemmassa uutisessa.