sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kun aikaa, rahaa ja muita resursseja on rajallisesti, minkätahansalaisten ratkaisujen kehittämisessä pitää keskittyä olennaiseen. Kysyin muutamalta kilpailukonkarilta, mitä he tuumivat ratkaisujen kehittämisestä ja mistä voisi kaivella onnistumisen avaimia.
1. Älä tuhlaa aikaa sellaisen asian selvittämiseen, johon jollain on jo vastaus
Konkarikilpailijoiden mukaan hyvä kehittäjä (tai kilpailija) näkee avoimesti yhdessä kehittämisen aitona mahdollisuutena. Omaa ratkaisua ei pidä piilottaa vakan alle, vaikka päällä olisi miljoonan euron kilpailu ja ympärillä toinen toistaan kovempia tiimejä. Kun ratkaisusta kertoo napakasti ja konkreettisesti, siihen saa rehellisiä reaktioita eikä tuhlaa päiviä turhien asioiden kehittämiseen.
”Jututa laajasti eri alojen asiantuntijoita ja sano omat ajatukset ääneen mahdollisimman pian. Se kehittää niitä eteenpäin”, toteaa Nordic Built Citiesin toisen sijan pokannut ja MovE!2040 visiokilpailun voittaja Inari Virkkala.
Toimivan ratkaisun kehittäminen vaatii aina mukaan ratkaisun käyttäjän. Olennaista on löytää henkilöitä, joiden elämä helpottuu, kun ongelma on ratkaistu. Yhden ratkaisijajoukkueen kohde voi olla vaikkapa kunnan virkamies, toisella taas Jarmo Noormarkusta.
Toivottavasti ratkaisijamme löytävät kiinnostavia ihmisiä Porin vilinästä. Ratkaisua tuntevat tai tuntemattomat ihmiset voivat säästää kehittäjältä tunteja tai jopa päiviä. Kilpailussa, jonka päivät hupenevat nopeasti, se voi merkitä isoja edistysaskelia vaikka oltaisiin jo loppumetreilläkin.
Puolivillaisesti määriteltyjen ongelmien kautta tulee vain keskihaaleita ratkaisuja.
VR:n Ovelta ovelle -hackathonin voittaja Annina Koskiola kehottaa tukeutumaan asiantuntijoihin.
”Käytä hyväksesi asiantuntijoita niin paljon kuin mahdollista. Selvitä miten asiat nyt hoidetaan, mitä ongelmia nykyisessä ratkaisussa on, ja millaista palautetta sen suhteen on saatu.”
Ratkaisu 100 -joukkueita onkin haastettu kyseenalaistamaan omat ennakkoluulonsa ja oletuksensa. Miksi joku haluaisi käyttää ratkaisuanne? Mitä ongelmaa olette oikeastaan ratkaisemassa?
Ultrahack MyData hackathonin finalisti Ville Korpinen tietää, että kohderyhmän ongelmaa kannattaa jahdata.
Puolivillaisesti määriteltyjen ongelmien kautta tulee vain keskihaaleita ratkaisuja:
”Loistavan idean taustalla on kuitenkin aina kivulias ongelma tai pakottava tarve, johon ideoitu ratkaisu tuo helpotusta. Nyky-yhteiskunnassa kaikkein pakottavimpiin tarpeisiin liittyy usein myös tunteita.”
Koska kilpailun tuomaristo penää vastauksia näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin, myös tarkkakorvainen kilpailija jahtaa ymmärrystä ongelmien ympäriltä. Miksi TE-palvelut eivät motivoi? Tai miksi kehitysvammaisten työllistäminen on niin hankalaa? Miksi julkiset toimijat ostavat aina siltä samalta konsultilta, vaikka tieteentekijöiden joukossa olisi monenkertaisesti viisautta? Hyvä ratkaisija etsii todistusaineistoa tai reaktioita ratkaisunsa taustalle. Ei olisi ihme, jos ihmettelevien miksi-kysymysten sarja yllättää jonkun yleisöstä tai päätöksentekijän vaikkapa Ratkaisunurkassa, Piilevän osaamisen kisapäivänä.
Koskiola muistuttaa, että käyttäjiltä voi saada myös arvokasta materiaalia ratkaisun myyntiin tai markkinointiin:
”Loppukäyttäjien kommentit voivat olla hyvä perustelu ratkaisusi toimivuuteen.”
2. On sääli, jos kukaan ei ymmärrä, mikä ratkaisu on
Ratkaisu 100:n tiimit esittäytyvät SuomiAreenassa ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle. Ali Jahangiri houstaa Hot pitch, please! -sessioita, joissa kukin tiimi saa kolme minuuttia aikaa esitellä ratkaisunsa raadille.
Ratkaisu 100 -joukkueet puhuvat osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. Inari Virkkala on puolestaan kehittänyt mm. kilpailutöitä, joilta edellytetään ekologista kestävyyttä. Molemmissa tapauksissa kilpailijoilla on selätettävänään haaste, joka on vaikeasti hahmotettava ja tulkittavissa monella eri tavalla.
Ratkaisun kehittäjän kannattaa puhua numeroilla ja havainnollistaa ahkerasti, kun hän puhuu aineettomista asioista, kuten osaamisesta, Inari muistuttaa.
”Vältä sanahelinää ja todista, että ideoilla on oikeasti merkitystä.”
Myös Annina Koskiola kehottaa pitämään mielessä, että monimutkainen ratkaisu ei yleensä ole paras ratkaisu.
”Yritä löytää simppelein ratkaisu, jolla on suurin mahdollinen vaikutus ongelman ratkaisuun.”
3. Uskalla innostua!
”Inspiroidu ja anna hankkeelle kaikkesi! Loistavia tuloksia voi saada aikaan pienelläkin budjetilla, mutta se vaatii todellista sitoutumista. Ydintiimiimme työskenteli lähes 24/7”, muistelee Susanna Laitinen aikaa ennen Facebook Global Digital Challengen voittoa, jonka myötä Lahtinen pääsi Valkoiseen taloon Barack Obaman juttusille.
Olen itse saanut seurata vierestä Ratkaisu 100 -jengien sekä hapuilua ja hakemista että huikean määrätietoista etenemistä. Juuri sitä pitää kiinnostavan ratkaisun kehittämisen ollakin – panostusta etsimiseen, kokeilemiseen ja oppimiseen. Silloin myös onnistumisia osuu matkan varrelle. Toivottavasti nopeita ylävitosia, hienovaraisia tuuletuksia tai spontaaneja hihkaisuja nähdään ja kuullaan Gallen-Kallelankadun nurkilla ensi viikon keskiviikkona.
Ratkaisu 100 -joukkueet ja ratkaisut esillä SuomiAreenalla. Katso koko Piilevän osaamisen kisapäivän ohjelma tästä!
Kiitokset:
Inari Virkkala
virkkaladevocht.fi
uusi-kaupunki.fi
Annina Koskiola
Toimitusjohtaja ja perustaja
Proximi.io
Susanna Lahtinen
CEO
Choose Your Future
Pauliina Seppälä
Pauliinaseppala.com
Yhteismaa.fi
Nappinaapuri.fi
Ville Korpinen
CX & Business Consultant, Tieto
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.