Voimat yhteen

Pirkanmaan Turvallisuusklusteri, joka perustettiin elokuussa 2011, on kahden vuoden ajan etsinyt toimintamuotoaan ja –sisältöjään. Alunperinkin ajatus oli pitää organisaatio keveänä; ohjausryhmä linjaa ja tekee tarvittavia hallinnollisia päätöksiä, sisällöllinen työskentely tapahtuu alaverkostoissa. Niitä on nyt 6-7, uusia perustetaan harkiten.Turvallisuusklusteri ei ole oikeushenkilö, joten toiminta pitää organisoida jonkin verkostopartnerin toiminnan puitteisiin. Tähän asti Turvallisuusklusterin hallinto on hoidettu Poliisiammattikorkeakoulussa.

Syyskuun 26. päivä 2013 oli merkittävä päivä Turvallisuusklusterin historiassa. Silloin perustettiin Pirkanmaan Turvallisuusklusterin kolmannen sektorin alaverkosto. Paikalla oli lähes kolmekymmentä eri järjestöjen edustajaa. Kun mukaan luetaan SPR:n koordinoima Vapepa, järjestöjen määrä nousee 60-70 toimijaan. Se on huikea määrä.

Kuntarakenteet samoin kuin sosiaali- ja terveystoimen ja –palveluiden rakenteet muuttuvat lähitulevaisuudessa. Monet valtionhallinnon toiminnot – kuten hätäkeskukset, poliisi – ovat muutoksien kohteena.

On ennustettavissa, että kolmannen sektorin merkitys julkisten palveluiden tuottajana ja julkistuottajien – kuntien ja valtion – toimintojen täydentäjinä tulee seuraavien vuosien aikana merkittävästi kasvamaan. Arkisen turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen näkökulmasta kolmannella sektorilla on nyt tilausta.

Järjestöille suunnatussa tuoreessa selvityksessä kävi ilmi, että järjestöt eivät riittävästi tunne toisiaan ja toisten toimintoja. Pirkanmaan Turvallisuusklusterin 3.sektorin kokouksessa ratkaisuksi hahmoteltiin yhteistä koulutusta. Samalla kun selvitetään, mitä toiset tekevät, verkostoidutaan, jaetaan hyviä käytäntöjä, tutustutaan ihmisiin. Sitä paitsi toimintakentällä on useita yhteisiä teemoja. Yhdessä kouluttautumalla syntyy synergiaa.

Rakenteiden muutos haastaa myös kunnat ja valtion. Kunnilla on vastuu keskeisten hyvinvointipalveluiden tuottamisesta, valtio vastaa pääosin turvallisuudesta.

Valtion ja kuntien budjeteista päätettäessä kolmannen sektorin merkityksen kasvu tulisi ottaa huomioon. Rahoitus on aina tarkastelun ytimessä. Pienin suhteellisin panoksin palveluiden järjestämisestä vastaava julkinen taho saa suuren hyödyn, jonka ytimen muodostaa ihmisten usein vapaaehtoisuuteen pohjautuva auttamistyö.

Pirkanmaan Turvallisuusklusterin 3. sektorin verkosto on tuore. Kasvaviin odotuksiin vastaamiseksi järjestökentän ja viranomaistoimijoiden tulee entistä paremmin löytää toisensa ja yhdessä toimien ja kokemuksia jakaen suunnitella ja toteuttaa tulevaisuuden turvallisuusratkaisuita. Kunnat eivät saisi jäädä puuttumaan näistä pöydistä.

Kirjoitus on osa Uusi turvallisuus -foorumin osallistujien blogisarjaa