Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet

Vuodenvaihteessa useat lehdet ja organisaatiot julkaisevat katsauksia seuraavaan vuoteen. Vuosi sitten niitä julkaistiin ehkäpä vielä tavallista enemmän, sillä vuosi 2020 kuulostaa sopivan iskevältä ja samalla voi katsoa koko vuosikymmentä. Ehkäpä juuri tämän vuotta pidemmän näkökulman innoittamana monissa katsauksissa vuodesta 2020 povattiin uuden aikakauden alkua ja suurten muutosten aikaa. Aiempina vuosina oli jo korostunut epävarmuus ja monimutkaisuus, ja nyt nähtiin jonkinlaisen käännekohdan ja toimeen tarttumisen olevan käsillä.

Vuodesta 2020 todella tuli monille suurten muutosten vuosi, mutta ei ehkä sillä tavalla kuin kuviteltiin. Koko maapalloa koskettava pandemia muutti arjen ja tulevaisuusnäkymät. Yhtäkkiä aiemmin mahdottomina pidetyt asiat tuntuivatkin ihan uskottavilta ja syksyn mittaan ruvettiin ehkä huomaamaan myös, että uudet toimintatavat on mahdollista ottaa käyttöön myös pidemmällä tähtäimellä.

Epävarmuus, monimutkaisuus ja ristiriitaisuus eivät ole kadonneet vuoden aikana mihinkään vaan pikemminkin kasvaneet. Mitä siis voisi sanoa vuodesta 2021 tällaisessa tilanteessa? Ehkäpä kysymyksen voisi muotoilla niin, että mitä haluamme tapahtuvan vuonna 2021? Mitkä ovat keskeiset puheenaiheet ja mahdollisuudet?

Luontopohjaisia ratkaisuja ja kilpajuoksua ilmastotoimissa

Puheenaihe: luonnon monimuotoisuus
Mahdollisuuksia: ilmastotoimien kilpajuoksu, luontopohjaiset ratkaisut

Ekologinen kestävyyskriisi ei ole kadonnut koronan aikana minnekään. Tarvitaan edelleen nopeita ja merkittäviä toimia, jotta onnistumme reilussa siirtymässä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Puhe luonnon monimuotoisuudesta lisääntyy ja toivottavasti myös toimet luontokadon torjumiseksi. Uusia mahdollisuuksia voidaan löytää luontopohjaisten ratkaisujen parista.

Ilmastotoimissa olisi aika siirtyä tavoitteilla kilpailemisesta kilpailuun toimissa. Kuka tarjoaa parhaat ratkaisut esimerkiksi päästöjen vähentämiseen, uusiutuvaan energiaan, kestäviin elintapoihin tai hiilensitomiseen? Suomelle ja Euroopalle on tässä kilpailussa runsaasti mahdollisuuksia ja lopulta kyseessä on kilpailu, jossa kaikki voivat voittaa.

Uusia alkuja demokratian kentällä

Puheenaiheita: kuntavaalit, USA-Kiina-suhteet, tutkittu tieto vs. salaliitot
Mahdollisuuksia: osallisuuden laajentaminen, digidemokratia

Vuosi 2021 tuo monia uusia alkuja sekä epävarmuutta demokratian ja vallan suhteen. Jännitystä tuovat niin vuodenvaihteessa voimaan astuva Brexit, tammikuussa virkakautensa aloittava Joe Biden ja etenkin Yhdysvaltain tiukat suhteet Kiinaan (toki myös Kiinan talouspoliittinen asema ja ihmisoikeusrikkomukset) sekä EU:n päätös kytkeä budjetti oikeusvaltiomekanismiin (milloin mekanismi saadaan käyttöön ja miten se vaikuttaa Unkarin ja Puolan kehitykseen).

Kotoista kevättämme värittävät etenkin kuntavaalit. Vaalikeskustelua seuratessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, minkälaista tulevaisuuskuvaa (jos minkäänlaista) kukin puolue esittää. Minkälaisiin olettamuksiin ja arvoihin kuva perustuu? Miten siinä otetaan huomioon megatrendit ja miten toivottua tulevaisuutta rakennetaan? Vaalien jälkeen mielenkiintoista on se, kuinka voimallisesti kunnat lisäävät seuraavien vuosien aikana osallistavaa ja digitaalista demokratiaa (esimerkkinä Turun koronakevään digikansalaispaneeli, jota nyt ehdotetaan pysyväksi osaksi kunnallista päätöksentekoa).

Vuosi 2021 nostaa puheenaiheeksemme myös tutkitun tiedon, sananvapauden sekä paremman keskustelukulttuurin. Jos vuonna 2020 keskustelupalstoilla ja somessa levisi monenmoisia salaliittoteorioita (vuonna 2020 mm. rokotteet ja korona sekä QAnon), niin vuonna 2021 toivottavasti käydään salaliittoteorioiden sijaan tiukkaa keskustelua tutkitusta tiedosta, sillä vuosi on Tutkitun tiedon teemavuosi. Helmikuussa puolestaan OECD selvittää kansalaispaneelin avulla kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia sananvapauden turvaamiseksi sekä vihapuheen ja maalittamisen kitkemiseksi Suomessa. Rakentavampaa keskustelukulttuuria luodaan myös Erätauko-säätiön ja Ylen Hyvin sanottu -kampanjassa.

Maailma avautuu asteittain ja toisenlaisena

Puheenaiheita: koronan jättämä sukupolvikokemus ja rokotukset
Mahdollisuuksia: kulttuurin jano ja uudet muodot

Vuoden 2021 kiihkeimmät keskustelut käydään koronarokotteista. Milloin rokotetta saa ja missä järjestyksessä sitä annetaan? Kuka on suojassa ja kuinka kauan? Tarvitaan ratkaisuja siihen, miten toimimme asteittain avautuvassa maailmassa, jossa osa väestöstä on rokotettu, osa ei. Sosiaalisen vastuun ja itsemääräämisoikeuksien rajoja punnitaan niin kansallisesti kuin globaalisti. Valeinformaation ja hämmentämisen kukoistaessa korostuu kansalaisille tarjolla olevan luotettavan ja ymmärrettävän viestinnän merkitys entisestään. Vuonna 2021 emme vielä pääse eroon käsidesistä, maskeista tai turvaväleistä, mutta elämä tulee sujuvammaksi tiedon, testauksen ja toimintatapojen kehittyessä.

Koronasta tulee sukupolvikokemus, jonka pidempiaikaiset vaikutukset alkavat konkretisoitua, kun akuutti terveyskriisi helpottaa. Kiinnostavaa on, miten pandemian kokeneet nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen, yllätyksiin ja nopeiden muutosten mahdollisuuteen. Miten huomioimme koronan varjoon jääneet asiat ja ihmiset?

Kulttuurin ja sosiaalisten kohtaamisten nälkä kurnii kovaa. Viestintäteknologiaa hyödynnetään edelleen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, mutta kun ihmisten liikkuminen laajenee, tarvitaan myös uusia tilaratkaisuja. Kulttuuritarjonta alkaa virkistyä ja saatamme nähdä uudenlaisia rajatuille yleisölle tarjottavia, ehkä jopa eksklusiivisia esityksiä ja personoituja kulttuuripalveluja. Toisaalta kulttuuripalveluiden irtoaminen fyysisisistä rajoista mahdollistaa myös maailmanluokan esityksiä, vaikkapa virtuaalitodellisuudella rikastettuna.

Tuberkuloosi vaikutti aikoinaan vuosikymmenien ajan pukeutumiseen ja kauneusihanteisiin, joten on mielenkiintoista seurata, näemmekö katukuvassa uudenlaisia turvallisuutta ja hygieniaa korostavia asusteita ja materiaaleja.

Talous ja työelämä etsivät hybridiajan käytäntöjä

Puheenaiheita: talousjärjestelmän toimivuus, kilpailukyky ja vastuullisuus
Mahdollisuuksia: Elvytyspaketit, työelämän muutos

Elvytyspaketit ja rokotusten aloittaminen laittavat vauhtia talouteen. Markkinoiden liikkeisiin liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä niin kysynnän kuin tarjonnan osalta. Kuinka laajasti ja pysyvästi ihmiset ovat omaksuneet uudenlaisia elämisen ja kuluttamisen tapoja? Ja toisaalta, millaisessa kunnossa yritykset ovat ja kuinka nopeasti taloudellinen toiminta voi elpyä? Jo aiemmin liiketoimintaa muokanneet trendit kuten digitalisaatio ja datan kasvu jatkavat voimistumista ja näkyvät ihmisten arjessa uusin tavoin, esimerkiksi terveydenhuollossa ja opetuksessa. Vastuullisuudesta ja asiakkaiden ja työntekijöiden luottamuksesta tulee aitoja kilpailukykytekijöitä. Tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on edelleen se, missä määrin talouskasvu tapahtuu ekologisesti kestävästi.

Vuonna 2021 työelämässä pohditaan, miten työympäristöjä kehitetään hybridimalleihin soveltuvaksi niin kotona kuin työpaikoilla. Moni asia on ehtinyt muuttua kuluneen vuoden aikana, joten nyt on tarpeen pohtia, mitä uusista käytännöistä halutaan säilyttää. Iso joukko työntekijöitä on tottunut etätöihin ja heillä on siihen paremmat edellytykset kuin koskaan. Mitä pakon edessä tehdyt muutokset työelämässä ovat opettaneet työn tekemisen tavoista, työkulttuurista ja -hyvinvoinnista, kenties meistä itsestämme?

Teknologia ja data ihmisen palveluksessa

Puheenaihe: teknologian eettisyys ja haavoittuvuus
Mahdollisuus: reilu datatalous

Vuosi sitten julkaistussa Megatrendit 2020 selvityksessä todetaan teknologian sulautuvan kaikkeen, ja koronakriisi on osaltaan kiihdyttänyt teknologian käyttöönottoa. Kasvontunnistus, kehittynyt monitorointi ja puettavat älylaitteet mahdollistavat monenlaisen datan keräämisen, ja tämän datan pohjalta taas voidaan kehittää erilaisia palveluita kulunvalvonnasta ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Samalla herää kuitenkin kysymys teknologian eettisyydestä ja haavoittuvuudesta. Mitä kaikkea haluamme ottaa käyttöön ja millä ehdoilla? Entä mitä teemme, kun jokin palvelu, johon olemme tottuneet luottamaan, ei toimikaan?

Vuonna 2021 on mahdollista rakentaa ja vahvistaa ihmislähtöisen ja reilun datatalouden perustaa. Tietojen yhdistäminen ja niiden kehittynyt analysointi avaavat paljon mahdollisuuksia, kunhan pelisäännöt ja luottamus ovat kunnossa. Tarvitaan läpinäkyvyyttä, toimivia viitekehyksiä ja yhteistä säätelyä. Näitä edistetään mm. IHAN ja Terveydata 2030 -hankkeissa.

Eikä tässä vielä kaikki

Kaipaatko lisää keskustelunaiheita uudenvuoden etäkekkereihin? Kokeile näitä:

Vuoden tapahtuma: kaikki, mitä jäi pitämättä vuonna 2020 (esim. Euroviisut, jalkapallon EM-kisat, kesäolympialaiset Tokiossa)
Vuoden sana: kokonaiskuormittavuus
Vuoden tunne: kärsivällisyys
Vuoden taito: kuvittelu

Ja syvennystä vuoden 2021 pohdintoihin saat näistä:

Vuotta 2021 miettiessä voi kysyä toisaalta, mitä haluamme säilyttää ja toisaalta, mitä uutta kuvittelemme. On oleellista pitää mielessä kokonaiskuva ja toimia pitkäjänteisesti toivottavan tulevaisuuden eteen. Tulevaisuus rakentuu nykyhetken tekojen päälle, mutta ei aina siten kuin kuvittelemme.