sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Miksi puhelinpalvelussa toistuvasti kysytään: ”Saadaanko laittaa paikannustoiminto päälle?” Mihin erilaiset ’katso miltä näytät vanhana/ketä julkkista muistutat’ -haasteet käyttävät keräämäänsä dataa? Kyse ei ole vain minun ja sinun tiedoista, vaan samalla imuroidaan kavereidemme tiedot ja puhelinnumerot. Onko meiltä kysytty saako niin tehdä ja olenko antanut kaverilleni luvan vuotaa minunkin tietojani? Uskallanko enää käyttää digitaalisia palveluja?
Jopa yli 63 % brittikoululaisista on sitä mieltä, että olisi ollut parempi, jos somea ei olisi keksitty ollenkaan (Fjordtrends 2019).
EU:n tietosuoja-asetuksen, GDPR:n voimaantulon jälkeen yritykset ovat yhä enenevässä määrin pyrkineet varmistamaan selustansa ja vaatineet hyväksymisnapin painallusta ennen, kuin sovellusta voi käyttää. Lupaehdot ovat tavalliselle kuluttajalle liian vaikeaselkoisia, vieraskielisiä, juristien toisille juristeille kirjoittamia, joten klikkaamme ”I accept” päästäksemme eteenpäin. mitä tapahtuu, kun annamme luvan ja kuinka kauan lupa mahtaa olla voimassa? Herää epäilys ovatko dataa keräävät firmat kaapanneet huomaamattamme meidän mielemme ja sielumme.
Epämääräinen tiedon kerääminen karkottaa asiakkaat.
Sitran vuonna 2018 toteuttaman kansalaiskyselyn (neljä maata, yhteensä 8002 vastaajaa) mukaan 2/5 vastaajista on lopettanut digitaalisten palvelujen käytön, koska he eivät luota palveluntarjoajaan. MEF Consumer Trust 2018 -tutkimuksessa (10 maata, 6500 vastaajaa) tulos samasta kysymyksestä oli 39 %.
Epäilys on selvästi herännyt ja osa meistä on tehnyt jo suojaavia toimenpiteitä ja tiukentanut yksityisasetuksiaan. MEF Consumer Trust 2018 -tutkimuksen mukaan 69 % puhelimen käyttäjistä ei lataa applikaatiota, jos se kysyy liian monta suostumusta ja 63 % ei ole vienyt loppuun mobiiliostotapahtumaansa, koska he eivät luota palveluntarjoajaan.
Silmiä avaavaa on pyytää some-palvelun tarjoajalta lista, mitä tietoja palvelu on kerännyt ja muokata asetuksia vastaamaan sitä, mitä tietoja on halukas antamaan ja kenen mainoksia haluaa nähdä. Sitran tutkimuksen mukaan vain 1/10 vastaajista on pyytänyt tietojaan.
Onko peli menetetty? Ei ole, meillä on juuri nyt erinomainen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Tietosuoja-asetus on luonut hyvän pohjan hallita itsestä kertynyttä dataa. Nyt on aika siirtyä yksityisyyden huolesta säätämään yksityisyysasetuksia eri palveluissa ja rakentamaan reiluja pelisääntöjä datan käytölle.
Reilut palveluntarjoajat erottuvat edukseen selkeillä käyttöehdoilla.
Sitran kansalaiskysely 2018 ja MEF Consumer Trust 2018 -tutkimus osoittavat, että käyttäjät kaipaavat eniten läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Käyttöehdot tulee kirjoittaa tavallisille ihmisille ymmärrettävään muotoon. Yritysten tulee myös arvioida, mitä tietoa todella tarvitaan eikä kerätä tietoja varmuuden vuoksi. Epämääräinen tiedon kerääminen karkottaa asiakkaat.
Tässä on selkeä viesti yrityksille: reilut yritykset erottautuvat edukseen parhaiten tarjoamalla selkeät, helposti ymmärrettävät käyttöehdot, joissa kerrotaan mitä dataa kerätään ja miksi ja mihin sitä lopulta käytetään. Asiakas kannattaisi tuntea hänen omilla ehdoillaan.
Sitran IHAN-projekti edistää reilua datataloutta, joka on reilu kaikille, niin kuluttajille kuin yrityksille. Sitä kohti!
#IHAN
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.