Yhteistyöllä puhtauteen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, vaan edellyttää rakennemuutosta vähähiiliseen talouteen. Tämä on maailman johtavien taloustieteilijöiden laatiman New Climate Economy -raportin pääviesti, ja se myös painottaa kaupunkien ja yritysten merkitystä sekä entistä tiiviimpää yhteistyötä kestävän hyvinvoinnin ja kasvun rakentamisessa.

Tästä keskusteltiin Helsingin Sanomien ja Sitran 25.9 järjestämässä paneelikeskustelussa Miten pääkaupunkiseudusta saataisiin cleantech-metropoli?. Panelisteina olivat ympäristöministeri Ville Niinistö, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, Helsingin Energian toimitusjohtaja Pekka Manninen, Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio, Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu Pilvi Torsti. 

Maailmalla kaupungit kilpailevat kiivaasti yritysten investoinneista ja puhtaus nähdään todellisena vetovoimatekijänä. Mitä vihreämpiä ja kestävämpiä kaupungit ovat, sitä enemmän yrityksiä ja työpaikkoja ne vetävät puoleensa ja luovat samalla kestävää hyvinvointia. Tässä on suomalaisilla cleantech-yrityksillä valtava bisnesmahdollisuus.

Globaalin cleantech-markkinan arvioidaan olevan 1600 mrd. euroa, ja se kasvaa 7-8 % vuosivauhdilla. Myös Suomi on asettanut tavoitteekseen tuplata cleantech-yritysten liikevaihdon vuoteen 2020 mennessä. Jotta uusia tuotteita ja teknologioita voidaan myydä maailmalla, tarvitaan kansainvälisen tason kotimainen referenssialue, jossa yritykset voisivat testata ja esitellä uusia ratkaisujaan.

Pääkaupunkiseudulla on vahva pohja cleantech-metropoliksi, sillä meillä on paljon osaamista esim. kierrätyksessä, kaukokylmän hyödyntämisessä, rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä sekä asukkaiden ja kolmannen sektorin aktivoimisessa ekologisuuteen. Suuri osa hiilidioksidipäästöistä muodostuu energiantuotannosta. Panelisteja puhuttikin Helsingin tuleva energiaratkaisu, jossa otetaan kantaa uuden monipolttoaine-voimalaitoksen rakentamisesta Vuosaareen.

Ennen tärkeitä päätöksiä tulee selvittää kattavasti eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset. Energiainvestoinnit ovat sijoitus useiden vuosikymmenien päähän ja päättäjillä on niitä tehdessä paljon pelissä. On tärkeää katsoa tulevaisuuteen riittävällä avoimuudella ja laajalla paletilla eri vaihtoehdoista ja pohtia, miten niistä saataisiin uutta kasvua ja hyvinvointia. Pääkaupunkiseutua tulisi myös tarkastella laajemmin Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta.

Tällä viikolla ilmastonmuutos bisnesmahdollisuutena puhutti myös maailmalla. New Yorkissa järjestetty YK:n ilmastohuippukokous keräsi päättäjät koolle ja oli varmasti merkittävin tapahtuma sitten vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen. Vaikka mitään sitovia päätöksiä ei New Yorkissa tehty, ilmastonmuutoksesta puhuttiin ensimmäistä kertaa vakavasti talouden kielellä. Ilmastonmuutos ei ole vain uhka vaan myös mahdollisuus. Presidentti Sauli Niinistö painotti puheessaan johdonmukaista ilmastopolitiikkaa perustana matalahiiliselle yritystoiminnalle ja mainitsi esimerkkinä tästä Sitran käynnistämän Climate Leadership Council ry:n.

Huippukokouksessa oli myös esillä hiiliriski, jolla tarkoitetaan sitä ristiriitaa, joka liittyy ilmaston lämpenemiseen turvallisesti käytettävissä olevaan osuuteen maailman tunnetuista fossiilivarannoista. Jos haluamme pysyä globaalisti alle 2 asteen lämpötilan nousun, tulisi Carbon Tracker Initiativen mukaan jopa 80 % tunnetuista fossiilivaroista jättää hyödyntämättä. Hiili-, öljy- ja kaasuyhtiöiden arvo on sidoksissa niiden omistamien varantojen nykyarvoon ja tulevaisuuden tuotantopotentiaaliin, mutta mitä tapahtuu jos kaikkia esiintymiä ei voida hyödyntää? Tämä näkyy jo sijoittajien liikkeissä – juuri ilmastokokouksen kynnyksellä Rockefeller-säätiö ja muut amerikkalaiset suursijoittajat ilmoittivat vetävänsä noin 50 miljardin dollarin sijoitukset pois fossiilisista polttoaineista.

Maailmanpankki taas on tehnyt globaalin aloitteen Putting a Price on Carbon, jolla tähdätään maailmanlaajuisen hinnan saamiseen hiilidioksidille Pariisin ilmastoneuvotteluissa 2015. Suomi ja 72 muuta valtiota sekä yli 1000 yritystä ja organisaatiota ovat antaneet tukensa aloitteelle, mukana myös Sitra, Climate Leadership Council ry:n suuryritykset sekä EK, Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus ry. Tämä joukko vastaa yli 50 % maailman bruttokansantuotteesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Aloitteeseen voi antaa tukensa Maailmanpankin sivuilla.

Sitra on parhaillaan käynnistämässä selvitystä pääkaupunkiseudun energiajärjestelmän kehittämiseksi älykkääksi ja hiilineutraaliksi. Selvitys toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa. Selvityksessä konkretisoidaan energiantuotannon, energiatehokkuuden sekä avoimen ja älykkään energiajärjestelmän vaihtoehtoja. Selvityksen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2015.