Yritykset mukaan suunnittelemaan uutta sotea

Yritykset ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeä osa sote-palvelujärjestelmää. Suunnitellussa valinnanvapausjärjestelmässä yritysten toimintaympäristö ja rooli kuitenkin osin muuttuvat. Yrityskentän pitäisikin olla laajasti edustettuna mukana sote-uudistuksen ja tulevan palvelujärjestelmän suunnittelussa. Muuten uudistus ei tule toteutumaan toivotulla tavalla.

On tärkeää huomioida ja ymmärtää, millainen sote-alan yrityskenttä on. Toisin kuin toisinaan ajatellaan, alan yrityskenttä ei ole yhtenäinen. On olemassa hyvin erilaisia sote-palvelujen alan yrityksiä niin päämääriltään, kooltaan kuin palveluvalikoimaltaan.

Sote-palvelujen alan yrityksiä on yhteensä noin 18 500. Näistä valtaosa, noin 95 prosenttia, on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Alan suureksi luokiteltuja yrityksiä (henkilöstömäärän mukaan, 250 henkilöä tai enemmän työllistäviä) oli vuonna 2017 yhteensä 42. Suurten yritysten osuus on siten vain noin 0,2 prosenttia yrityskannasta. Suurten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kuitenkin jo selvästi ylittänyt alan mikroyritysten yhteenlasketun liikevaihdon.

Pienillä yrityksillä on usein kasvot

Sote-uudistuksen myötä yritykset tulevat vahvemmaksi osaksi julkisesti rahoitettua palvelujärjestelmää, siltä osin kuin toimivat julkisesti rahoitetuilla markkinoilla.

Tämän myötä yrityksiin kohdistuu enemmän yhteiskunnallisia velvoitteita. Näin pitääkin olla. On kuitenkin olemassa riski siihen, että nämä velvoitteet osoittautuvat alan pienten yritysten kannalta mahdottomiksi.

Mikroyrittäjän voi olla mahdotonta ajallisten ja taloudellisten resurssien puitteissa toteuttaa samoja vaatimuksia kuin suurten yritysten. Näin ollen sinänsä hyvää tarkoittavat vaatimukset yhteiskunnallisen vastuun näkökulmasta voivat ajaa pieniä toimijoita ulos markkinoilta, mikäli ei ole samanaikaisesti hahmotettu alan yrityskentän moninaisuutta.

Pienillä alan yrityksillä on ensiarvoisen tärkeä rooli paikallisina, ketterinä toimijoina, joiden merkitys asiakkaan kannalta voi olla äärimmäisen merkityksellinen. Pienten yritysten toiminta on usein myös kasvollista yrittäjyyttä, mikä on myös tärkeä valtti tulevassa valinnanvapausmallissa. On tärkeää, että pienten yritysten toimintamahdollisuuksia ei kavenneta liiaksi.

Eikä kyse ei ole vain alan pienistä yrityksistä. Yhteiskunnan ja asiakkaan edun mukaista on, että alalla voivat toimia kannattavasti kaikenkokoiset yritykset, myös suuret. Tilaus on myös kolmannen ja julkisen sektorin tuottamille palveluille.

Tämä on myös valinnanvapauden toteutumisen ehto; mikäli markkinoilla ei ole riittävästi erilaisia toimijoita, myöskään valinnanvapaus ei toteudu. Tähän liittyvä piirre on myös se, että tulevassa sote-uudistuksessa markkinat syntyvät pääosin alueellisesti (toki myös yli aluerajojen, esimerkiksi digitaaliset palvelut). Näin ollen järjestäjän tulee tuntea alueensa markkinat ja niissä tapahtuvat muutokset. Valinnanvapaus ja markkina kulkevat tietyssä mielessä käsi kädessä. Tähän integroituvaan osaamisalueeseen tulee kehitellä myös uusia, muiden muassa tietojohtamiseen liittyviä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen valmistelu on tunnetusti kestänyt pitkään. Tämä on aiheuttanut paljon epävarmuutta alan toimijoissa sektoritahosta riippumatta. Sote-alalla on myös tehty paljon yrityskauppoja.

Muutokset alan yrityskentällä liittyvät osin sote-uudistukseen, osin muihin markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Markkinat ovat siten eläneet, vaikka sote-uudistus onkin viivästynyt. Käsillä onkin kriittinen ajanjakso, mitä tulee markkinoiden muodostumiseen tulevaisuudessa.

Yhteistyön tiivistäminen on väistämätöntä – ja ehkä myös ratkaisu moniin haasteisiin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ala on toimialana sellainen, että se jo luonnostaan edellyttää runsaasti yhteistyötä ja yhteensovittamista eri sektoritahojen palvelujen ja toiminnan kesken. Asiakkaan tai potilaan ongelmat kun ovat toisinaan sellaisia, että niitä ei voida ratkaista pelkästään yhden sektorin toimesta.

Tilanteet voivat myös muuttua kesken kaiken, esimerkiksi tapaturmien tai sairastumisien myötä. Valinnanvapauden toteutuessa yritykset tulevat keskeiseksi osaksi palvelujärjestelmää. Näin ollen myöskään sote-palvelujärjestelmää ei voida suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi ilman eri sektoritahojen osallistavaa ja tiivistä yhteistyötä jo nyt valmisteluvaiheessa.

Pienillä ja isoilla yrityksillä sekä eri sektoritahojen tuottamilla palveluilla ja toiminnalla on kaikilla tärkeää paikkansa ja roolinsa tulvassa palvelujärjestelmässä – nämä roolit vain pitää löytää ja kehittää osin uudelleen. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että tätä työtä pitää tehdä tiiviissä vuoropuhelussa ja yhteiskehittämisen hengessä – myös yritysten kanssa. Monilla alueilla näin jo toimitaankin.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin asiakkaiden ja kansalaisten kuuleminen ja mukaan ottaminen tulevien palvelujen suunnitteluun, sillä heidän tarpeitaanhan uuden järjestelmän ja palvelujen tulisi palvella.

Tulevan valinnanvapauden kannalta lainsäädännön pykäliäkin tärkeämpää on se, miten uudistus toimeenpannaan käytännössä. Keskeisintä tässä hetkessä olisi pohtia niitä keinoja ja foorumeja, joilla eri tahojen keskinäistä vuoropuhelua voidaan edistää, jakaa osaamista sekä tuoda uusia näkökulmia palvelujen ja väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Soteuttamo 2.0 kiertue yhdessä Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä sidosryhmien kanssa on ollut yksi tapa saattaa yhteen ja parempaan keskinäiseen ymmärrykseen eri sektoritahot. Tätä työtä pitää kuitenkin aktiivisesti jatkaa ja kehitellä siihen myös uusia toiminnan muotoja.