Yritys, muuta maailmaa!

Yritykset voivat tehdä kiertotaloudesta kiertotaloudesta bisnestä monin eri tavoin. Innovatiivisuus on kiertotalousbisneksen avainsana. Materiaalien ja tuotteiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja jätteet toimivat esimerkiksi erinomaisina raaka-aineina uusien tuotteiden valmistuksessa.

Valiolla juuston valmistuksessa syntyvä hera uusiokäytetään muun muassa eläinten rehuna ja proteiinin lähteenä muissa tuotteissa. Myös sivuvirtana syntynyttä lehmien lantaa jalostetaan lannoitteeksi, ravinteiksi ja biokaasuksi.

UPM taas valmistaa esimerkiksi biopolttoainetta metsäteollisuuden tähteistä sekä komposiittiterassilautaa pakkausten etikettien valmistuksessa syntyvästä tarralaminaattijätteestä. Parhaiten kiertotalous toimii silloin, kun yritykset tekevät yhteistyötä. Toisen yrityksen jäte voi olla toisen raaka-aine.

Yritysten ja tutkijoiden välisellä yhteistyöllä on myös suuri merkitys. Tieteen avulla voidaan tutkia menetelmiä, joiden avulla jätteitä voidaan uusiokäyttää ja materiaalit saadaan suljettuun raaka-ainekiertoon.

Esimerkiksi Aalto yliopistossa tutkitaan osana CloseLoop-projektia mm. sitä, miten metallit saataisiin uusiokäyttöön kännyköiden akuista. Tämän kaltaiset tutkimukset ovat tärkeitä maapallon tulevaisuuden kannalta, sillä resurssit ovat rajalliset.

Pienemmätkin yritykset voivat edistää kiertotaloutta ja kuluttajien ajatustavan muutosta. Tuote palveluna -yritystyyppi palvelee loistavasti kiertotalouden ihanteita. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaisen tuotteen voi saada käsiinsä ilman, että omistaa sitä. Silloin tuotetta voi käyttää tarvitsemaansa ja sen jälkeen luovuttaa sen takaisin lainaajalle, joka antaa tuotteen toisen käyttöön, jolloin tuote ei jää lojumaan käyttämättömänä.

Hyvä esimerkki on vaatelainaamoketju Vaatepuu, joka mahdollistaa suuren vaatekaapin ilman, että vaatteita tarvitsee ostaa. Vaatepuuhun ostetaan puolen vuoden jäsenyys, jonka aikana saa lainata vaatteita mielesi mukaan. Tuotteen lainaaminen ja vuokraaminen ovat omistamisen sijaan tulevaisuutta.

Tulevaisuuden suunnitelmiin pitää paneutua

Liiketoiminnan muutos ei tapahdu hetkessä. Yritysten kannattaakin panostaa jo nyt tehtävien ratkaisujen lisäksi pitkän aikavälin kiertotaloussuunnitelmiin.

Esimerkiksi UPM:n tavoite vuodelle 2030 on, ettei hävikkiä syntyisi ollenkaan, jolloin kaikki yrityksen tuottama “jäte” käytettäisiin hyödyksi. Mitä useampi yritys lähtee mukaan vähentämään hävikkiä ja säästämään resursseja, sitä paremmin kiertotalous toteutuu.

Valiolla puolestaan on tavoitteena soijaton lehmien ruokinta vuoteen 2019 mennessä. Etelä-Amerikan soijaviljelmien tieltä kaadetaan valtava määrä sademetsää ja viljelyssä käytetään Euroopassa kiellettyä torjunta-ainetta parakvattia. Soijaa ei haluta käyttää eläinten rehuna, sillä se on tärkeä kasviperäinen proteiininlähde ihmisille.

Yritykset tarvitsevat kiertotalousosaamista enenevässä määrin. Valion Juha Nousiainen luottaa nykynuoriin tulevaisuuden työntekijöinä: hänestä nuorilta löytyy ajattelukykyä, tietoisuutta kestävyysasioista ja hyvää koulutusta. Talouden osaamisen lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi kemian, fysiikan ja biologian osaamista, jotta luonnonvarojen ja materiaalien kiertoa edistäviä menetelmiä saadaan kehitettyä. Kuitenkin tärkeintä kiertotalousbisneksen tekemisessä tulee olemaan nyt ja tulevaisuudessa eri osaamisalueiden yhteistyö.

Voiko kiertotalous olla kannattavaa?

Kiertotaloutta ei tarvitse tehdä vain ympäristön takia. Niin kauan, kun jalostus uusiokäyttöä varten pysyy kannattavana, eikä prosessi jätteestä uudeksi tuotteeksi ole esimerkiksi liian pitkä, kiertotalous tuottaa voittoa.

Kiertotaloutta voi myös käyttää säästömenetelmänä. Ekologiset energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelit vähentävät energian kulutusta. Rationaalista ajattelumallia ja palveluita edustaa LeaseGreen-niminen yritys, jonka ratkaisujen avulla kiinteistöjen energiakustannukset ja päästöt putoavat.

Muita kiertotalouden hyötyjä ovat pienempi resurssitarve sekä materiaalihankinnan väheneminen.

Kiertotalouden toteutus pitää olla hyvin suunniteltua ja asiakkaiden toiveet on otettava huomioon. Loppujen lopuksi kuluttaja on se, joka tekee ostopäätöksen. Jatkojalostuksen tuloksena syntyneen tuotteen täytyy vastata asiakkaiden toiveita ja tarpeita.

Nykyään yhä useampi kuluttaja on valveutunut ja valmis maksamaan ekologisesti valmistetusta tuotteesta, joten kiertotalouden tuoma positiivinen näkyvyys on myös oma myyntivalttinsa.

Kiertotalous on myös mahdollisuus lisätä työpaikkoja. McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan Suomeen syntyy 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, jos tai kun kiertotalouden toteutuksessa onnistutaan. Wrap-yhtiön mukaan koko Euroopassa on 3,4 miljoonaa kiertotalouden työpaikkaa, ja luvun odotetaan kasvavan 1,2 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Kiertotalous ei siis ole vain ympäristönsuojelua, vaan se on mahdollisuus ryhtyä edelläkävijäksi ja muuttaa maailmaa.

Kiertotalous: Uusiokäyttöä. Uusia innovaatioita. Uusi tulevaisuus.