Ongelma
Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa valtavasti asukkaiden arkeen. Oman elinympäristön suunnitteluun osallistuminen on kansalaisten perusoikeus, mutta ne, jotka osallistuvat kaupunkisuunnittelun hallinnon järjestämiin vuorovaikutusprosesseihin, edustavat vain pientä osaa suunnittelualueiden kulttuurien diversiteetistä.
Kaupunkisuunnittelun osallistumismenetelmät palvelevat ja vahvistavat tietyllä tavalla kyvykkäiden osallisuutta. Nykykäytännöt edellyttävät, että kaupunkilaisella on jomman kumman kotimaisen kielen lisäksi muun muassa kykyä perehtyä usein monimutkaiseen suunnittelutietoon ja prosessiin sekä kirjallista ilmaisutaitoa. Ne, joiden kielitaito tai itseilmaisun tavat poikkeavat normista jäävät heikompaan asemaan.
Samalla kaupunkisuunnittelijoiden käsitykset alueen sosiaalisista ja kulttuurisista ominaispiirteistä jäävät vaillinaisiksi. Suunnittelu voi tuottaa tuloksia, jotka palvelevat ensisijaisesti vain hyvin rajattua joukkoa.
Lue lisää kokeilusta ja sen opeista: https://kaupunkisuunnitteluaktivismi.fi/
Kokeilu
Kokeilussa halutaan löytää ratkaisuja siihen, miten niiltä, joita kaupunkisuunnittelu koskee (osallisilta) voidaan koota tietoa alhaalta ylöspäin. Kokeilu keskittyy Kontulan ostarin tärkeän, mutta suunnittelun näkökulmasta haastavaksi koetun osallisryhmän, eli maahanmuuttajataustaisten yrittäjien, näkökulman välittämiseen suunnitteluun.
Vaikka maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät olisi kiinnostuneita osallistumaan kaupunkikehittämisen prosesseihin, he ovat osallisia paikkaan, jota kehitetään.
Kontulan ostarin kehittämisestä tehdään helppotajuinen tietopaketti, joka käännetään ostarin yrittäjien puhumille kielille. Kokeilussa testataan erilaisia tapoja koota ja välittää maahanmuuttajayrittäjien näkökulmia ja kokemuksia suunnitteluun. Näkökulmat muunnetaan kaupunkisuunnittelulle tyypilliseen muotoon hyödyntäen hallintolähtöisessä osallistamisessa yleisesti käytössä olevaa karttakyselytyökalu Maptionnairea luovalla tavalla.
Alueen marginaaliryhmillä ei ole tietoa kaupunkisuunnitteluprosesseista ja niiden vaikutuksista omaan elämäänsä, eikä valmiutta osallistua kaupunkisuunnitteluun. Myös epäluottamus hallintolähtöisiä prosesseja kohtaan voi olla haaste. Toisaalta taas ongelma on, kaupunkisuunnittelun nykyisillä käytännöillä ja menetelmillä ei välttämättä päästä kiinni paikassa olevaan osallisuuteen, sillä painopiste on suunnitteluun osallistamisella.
Kokeilu lisää ymmärrystä marginaaliryhmien osallistumisen esteistä sekä tietoa toimivista menetelmistä ja niiden kehitystarpeista. Kokeilu tuottaa myös konkreettisesti kokemustietoa Kontulan ostarista maahanmuuttajataustaisten yrittäjien näkökulmasta.
Projektin kautta hankittua tietoa ja ymmärrystä siirtyy kaupunkisuunnittelualan tutkimukseen ja kaupunkisuunnittelua toteuttavien tietoon. Ongelma on mittaluokassaan merkittävä, sillä haaste liittyy kaikkien Suomen kuntien maankäytön suunnitteluun. Kaupunkisuunnittelu voisi olla merkittävässä roolissa, kun yhteiskunnallista osattomuutta vähennetään. Samalla luodaan tasa-arvoisempaa ja parempaa elinympäristöä kaikille.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.