Olemmepa lähdössä automatkalle halki Euroopan tai työtapaamiseen toiselle puolelle kaupunkia, tarkistamme reitin nykyisin älypuhelimesta tai navigaattorista. Jotta reitti löytyisi helposti ja vaivattomasti, tarvitaan ajantasaista tietoa eri lähteistä.
Mitä pidempi ja mutkaisempi matka, sitä enemmän tietoa karttapalvelu tai reittiopas tarvitsee, jotta matkaaja välttää tien tukkivat kolarit ja työmaat tai huomioi eri liikennevälineiden vaatimat vaihtovälit.
Palvelun käyttäjälle ei ole suuremmin väliä, kuka tietoa toimittaa, kunhan se löytyy nopeasti ja pitää paikkansa. Tietoaan tarjoaville luottamus on niin ikään tärkeä tekijä.
Liikenteen sujuvoittaminen erilaisia ja eri toimijoiden tarjoamia tietoja yhdistämällä on yksi esimerkki siitä, miten monimutkaisia haasteita voidaan ratkoa dataa jakamalla, kun yhteiset pelisäännöt on sovittu. Pelisääntöjä varten puolestaan tarvitaan datatalouden sääntökirjaa, jossa määritellään, millä ehdoilla osapuolet tietojaan jakavat, kuka niitä saa käyttää ja mihin tarkoituksiin.
Alunperin yleinen datatalouden sääntökirjamalli ja opas on kehitetty Sitrassa. Malli soveltuu eri aloille ja eri kokoisille verkostoille. Liikenteen toimialalla sääntökirjamallin hyödyntäminen on jo varsin pitkällä.
Liikennealan toimijat ovat muodostaneet Suomessa yhteisen dataekosysteemin, eli dataa jakavan yhteistyöverkoston. Verkosto alkoi laatia omaa sääntökirjaansa vuonna 2021 Sitran mallin pohjalta. Siitä vastaa liikenteenohjausyhtiö Fintraffic, jolle kuuluu liikenteen ohjaus Suomessa maalla, merellä ja ilmassa.
Verkostot sopivat datan jakamisen ehdoista ja käyttötarkoituksista
Liikenteen toimijat ryhtyivät laatimaan sääntökirjaa, jotta liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa ja palveluita kehittää entistä jouhevammiksi. Myös päästöjen vähentäminen ja autonomisen liikenteen mukaantulo vaativat uudenlaista tietojen jakamista.
Sääntökirjatyö alkoi toimijoiden haastatteluilla ja tilannekuvan kartoittamisella, jotta ymmärrettiin, millaista teknologiaa ja tietoa on jo olemassa ja miten niitä voi hyödyntää yhteistyössä. Verkoston toimijoiden oli sovittava yhteiset säännöt ja käytännöt siitä, millä kaupallisilla tai muilla ehdoilla tietoa jaetaan, kuka sitä voi hyödyntää ja mihin tarkoituksiin.
Sääntökirjan tavoite on helpottaa tiedon jakamista, ja tehdä se niin, että verkostossa mukana olevilla organisaatioilla ja palveluja käyttävillä henkilöillä on parempi mahdollisuus säilyttää kontrolli jakamaansa dataan ja päättää datan käyttöoikeuksista.
Nyt liikenteen dataekosysteemissä on mukana liki 200 toimijaa edistämässä liikenteen kehitystyötä. Sääntökirjaan ovat sitoutuneet kaikki suurimmat kotimaan liikenteen toimijat, kuten VR, Finnair, Matkahuolto, Helsingin seudun liikenne sekä valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä Waltti. Lisäksi mukana on lukuisia muita toimijoita. Tavoitteena on kasvattaa joukkoa entisestään.
“Meillä on käytössämme yli 95 prosenttia Suomen joukkoliikenteen reitti- ja aikatauludatasta ja hyvin tietoa myös Virosta. Seuraavaksi vuorossa ovat muut naapurimaat, kuten Ruotsi ja Norja. Lisäksi haluamme saada mukaan esimerkiksi sähköpotkulaudat ja taksit, jotta matkaketjuista saadaan mahdollisimman yhtenäiset ja toimivat”, kertoo Fintrafficin ekosysteemi- ja teknologiajohtaja Janne Lautanala.
Naapurimaiden datalla on merkitystä esimerkiksi sujuvien matkaketjujen suunnittelussa Suomesta muualle Eurooppaan ja pidemmälle. Jotta esimerkiksi junien, laivojen ja bussien vaihdot voidaan suunnitella optimaalisesti, on oltava tietoa siitä, milloin mikäkin liikenneväline liikkuu ja minne.
Muu logistiikka tarvitaan myös mukaan
Liikenteen alalla halutaan joukkoliikenteen lisäksi hyödyntää entistä tehokkaammin myös logistiikan dataa. Yksi esimerkki siitä on meriliikenteen ja satamien toimintaa tehostava Port Activity -sovellus, joka sekin nousi Datatalouden kiinnostavimmat -listalle.
Alan tavoitteena on saada myös kaupunkien ja kuntien dataa käyttöön. Esimerkiksi Helsingissä haasteena on, että tietyöt tai suljetut kadut eivät aina näy navigaattoreissa. Myös ammattikuljettajien tiedot ja havainnot jäävät toistaiseksi valtaosin hyödyntämättä.
“Liikenteen ammattilaiset voisivat kertoa erilaisten päätelaitteiden avulla ajantasaista tietoa tiestön kunnosta tai esimerkiksi peurahavainnoista, jotta muutkin tiellä liikkujat saisivat tuoreimman tiedon”, Lautanala visioi.
Liikenne on merkittävä rahareikä niin kotitalouksille kuin yrityksille. Siksi sen sujuvoittaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, Lautanala muistuttaa.
“Suomalaiset kotitaloudet käyttävät 13 prosenttia rahastaan liikkumiseen. Yrityksiltä kuluu sama määrä logistiikkaan. Keski-Euroopassa vastaava luku on noin kahdeksan prosenttia. Jos saamme luvun lähemmäs keskieurooppalaista tasoa, Suomen kilpailukyky ja ihmisten käytettävissä olevat varat kasvavat valtavasti.”
Sääntökirja soveltuu eri kokoisille verkostoille
Datatalouden sääntökirjamalli on tällä hetkellä käytössä Suomessa lähes parissakymmenessä eri yhteydessä. Uusia datan jakamisen yhteistyöverkostoja eli ekosysteemejä arvioidaan syntyvän Suomeen lähivuosina kymmeniä, Euroopan tasolla satoja tai tuhansia.
Euroopassa ollaankin datan jakamisessa hyvässä vauhdissa, arvioi datan jakamiseen erikoistuneen konsulttiyrityksen 1001 Lakesin toimitusjohtaja Marko Turpeinen.
Yritys on ollut mukana noin kymmenen sääntökirjan luomisessa muun muassa valmistavan teollisuuden tuotantoketjujen hallintaan ja ympäristövaikutusten laskentaan. Terveyspuolella on luotu dataekosysteemejä lääketurvallisuustietojen ja ikääntyvien kotihoidon tarpeisiin sekä sovittu yhteisistä pelisäännöistä esimerkiksi eurooppalaisten lastensairaaloiden datan jakamisessa.
Maataloudesta esimerkkejä löytyy maatalousdatan yleisten pelisääntöjen osalta sekä täsmäviljelyn suunnittelusta ja toteutuksesta.
Turpeisen mukaan malli sopii yhtä lailla verkostoille, joissa on mukana kymmenen tai sata toimijaa. Ylärajaa ei ole.
“Euroopan tasolla Suomella on kilpailuetu, koska olemme luottamusyhteiskunta ja sen pohjalta on ollut hyvä rakentaa yhteistyötä. Entistä parempi ja luotettavampi data ja toimiva yhteistyö luovat lopulta parempaa yhteiskuntaa meille kaikille.”