sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ongelma
Monet rikos- ja päihdetaustaiset jakavat kokemuksen siitä, että yhteiskunta ei ole heitä varten.
Osallistumisvaje on hieman väärä ilmaisu, sillä monille rikos- ja päihdetaustaisista osallistumattomuus johtuu syrjivien rakenteiden sijaan omasta valinnasta. Monilla ei ole kiinnostusta osallistua yhteiskunnan toimintaan suunnitelmallisesti tai omaa elämäänsä ohjaamalla. Elämästä puuttuu tavoitteellisuus ja sitä leimaa voimakas vastaisuus tai jopa vihamielisyys auktoriteetteja kohtaan.
Demokratia nähdään – ikään kuin rikkoutuneen ja todellisuutta vääristävän lasin läpi – totalitäärisena ja autoritäärisenä rakenteena. Jotta rikos- ja päihdetaustaiset motivoituisivat osallistumiseen, palveluverkoston pitäisi sopeutua ymmärtämään kohderyhmän kokemusta maailmasta.
Lue lisää kokeilusta ja sen opeista.
Kokeilu
Kokeilun oletus on, että yksilö osallistuu, jos puitteet motivoitumiselle ovat oikeat. Monien ulkopuolisuuden tunne voi johtua aiemmista huonoista vuorovaikutuskokemuksista. Toisaalta kyse voi olla sekä ulkomaailman että rikostaustaisten asenneongelmista. Koska rikos- ja päihdetaustaisten elämään vaikuttavalla palveluverkostolla on kokemusta siitä, että kohderyhmän ihmiset eivät muutu, heitä kaikkia kohdellaan muutokseen kykenemättöminä.
Kokeilussa etsitään vastauksia siihen, milloin ihmiset kokevat, että heidän ja palveluverkoston välinen kuilu kapenee. Rikos- ja päihdetaustaisille motivoivia elämyksiä kytketään pajapäivissä osallisuuden teemoihin. Elämykset ovat aina asiakaslähtöisiä, demokraattisesti päätettyjä ja niistä löydetään merkityksiä käsiteltävään kokonaisuuteen. Kokeilussa nostetaan näkyväksi rikos- tai päihdetaustaisten suunnitelmallisuus ja oma toimijuus, jota on jo olemassa, vaikka se kohdistuu toistaiseksi tuottamattomiin asioihin.
Kokeilussa rakennetaan matalan kynnyksen osallistumiskokemusta ja suunnitelmallisuutta sekä ymmärrystä motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Tuloksena on malli, jonka avulla rikos- ja päihdetaustaiset voivat elää suunnitelmallisempaa ja mielekkäämpää elämää, koska palveluverkosto osaa puhua samaa kieltä heidän kanssaan. Vuorovaikutuksessa korostetaan tasavertaisuuden kokemusta. Palveluverkosto oppii ymmärtämään rikostaustaisia motivoivia tekijöitä sekä sitä, kuinka niitä pitäisi hyödyntää. Asiakas taas ymmärtää palveluverkoston näkökulmaa ja toimintamallia.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.