sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Maailmalla on puhuttu jo vuosia niin sanotusta globaalista oppimiskriisistä, ja matematiikan oppimistulokset ovat laskeneet hälyttävästi vuosituhannen vaihteesta asti myös Suomessa. Voisivatko oppijoiden harjoittelun seuraaminen ja kullekin oppijalle sopivien tehtävien räätälöinti auttaa ratkomaan monimutkaista haastetta?
Eduten on Turun yliopiston lähes 20-vuotisen tutkimustyön tulos. Yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksessa ryhdyttiin 2000-luvun alussa tutkimaan, miten tietokoneet voisivat auttaa oppilaita oppimaan ja opettajia opettamaan entistä paremmin.
Tutkimuksesta syntyneen ViLLE-oppimisympäristön ensimmäiset versiot saatiin koekäyttöön vuonna 2006. Tänä päivänä alustaa käyttää maksutta yliopiston tarjoamana yli 70 prosenttia suomalaisista kouluista. ViLLEnä tunnettua alustaa ryhdyttiin viemään maailmalle kuutisen vuotta sitten Eduten-nimellä.
“Tutkimusporukan mielestä aika oli kypsä tarjota alustaa Suomen ulkopuolelle. Sitä varten oli pistettävä firma pystyyn”, Edutenin toimitusjohtaja Henri Muurimaa kertoo.
Opettaja näkee, kuka oppii ja ketä täytyy vielä tukea
Muurimaa kuvailee alustaa digitaaliseksi harjoituskirjaksi. Edutenista löytyy jo 250 000 matematiikan tehtävää esikoulusta lukion loppuun.
“Opettajilla on erilaisia tapoja aiheen läpikäyntiin. Harjoittelu on matematiikassa kuitenkin lähes aina samanlaista.”
Opettaja käy vaikkapa nelosluokalle läpi murtolukuja, minkä jälkeen oppilaat tekevät aiheeseen liittyviä tehtäviä Edutenissa. Analytiikka astuu kuvaan seuraavaksi.
Alusta nimittäin tallentaa kaiken tiedon oppilaan harjoittelusta: mitä tehtäviä hän tekee, valitseeko hän tehtävästä helpon vai vaikean vaihtoehdon, vastaako hän oikein vai väärin. Edutenin tietokantaan on kertynyt jo 2,5 miljardia vastausta, tietosuoja huomioiden.
Tätä valtavaa massaa käytetään tehtävien personointiin koneoppimisen avulla. Tiedon pohjalta lapsesta tai nuoresta syntyy oppijaprofiili, jonka perusteella tekoäly suosittelee opettajalle, millaisia tehtäviä oppilaalle pitäisi seuraavaksi antaa.
Opettaja pystyy seuraamaan, kuka saa murtoluvuista kiinni ja kuka tarvitsee lisätukea. Oppilaan profiili kulkee tämän mukana esimerkiksi oppitunnilta toiselle tai uuteen kouluun.
Oppimisen salaisuus piilee juuri oppijan tasoa vastaavissa tehtävissä. Ne ovat sopivan haastavia, ja niissä on riittävästi – muttei liikaa – virikkeitä. Tutkimusten mukaan keskittyminen säilyy, kun oppija vastaa oikein 80–85 prosenttiin tehtävistä.
“Positiiviset oppimiskokemukset ovat yrityksemme missio. Kun tekeminen on mukavaa, voi päästä flow-tilaan ja oppii paremmin. Toisaalta oppimista lisää se, että opettaja pystyy tukemaan oppilaita aiempaa paremmin, sillä hän näkee heidän henkilökohtaisen tilanteensa.”
Alustalle on kysyntää Itä-Euroopasta Keski-Aasiaan
Yksittäisten oppituntien lisäksi opettaja voi seurata oppimistavoitteisiin pääsyä kurssien ja lukuvuoden tasolla. Samanlaisen näkymän saa rehtori koulunsa luokista, kaupungin johto kaupungin kouluista, jopa opetusministeriö osaamistasosta eri alueilla.
Kysyntää alustalle on etenkin Itä-Euroopassa, espanjankielisissä maissa ja Keski-Aasiassa. Suomessa hyvin toimivaa alustaa ei ole kuitenkaan voinut viedä sellaisenaan vaikkapa Viroon, Chileen tai Intiaan, vaan sitä on muokattu sopimaan kunkin maan opetusjärjestelmään.
Alkuun alustaa myytiin erityisesti yksityiskouluihin, mutta jatkossa yritys keskittyy julkishallintoon. Mongoliassa Eduten voitti hiljattain ministeriön kilpailutuksen, ja alusta otetaan kaikkien maan 3.- ja 4.-luokkalaisten käyttöön.
YK:n lastenjärjestön Unicefin ja paikallisten ministeriöiden kanssa Edutenilla on käynnissä maapilotteja myös esimerkiksi Bhutanissa ja Uzbekistanissa.
“Suomessa ViLLEä käytetään eri oppiaineissa. Toistaiseksi olemme keskittyneet matikkaan, sillä se on tarpeeksi universaali oppiaine. Olemme kuitenkin edelleen kahdeksanhenkinen startup.”
