2010-luvulla Sitra on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, korostaen erityisesti tulevaisuuden kehityssuuntien huomioimista kulloinkin käsillä olevissa päätöksissä.

Aluksi trendilistan tavoitteena oli koota yhteen kiinnostavia kehityskulkuja talon sisäistä työtä varten ja listaa tehtiin ennen muuta Sitran oman työn painotuksilla. Tuotoksia kuitenkin hyödynnettiin myös keskusteluissa ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Pian huomattiin, että trendien ja tulevaisuudennäkymien yhteen nivominen oli ollut hyödyllinen harjoitus, sillä 2013 – 2014 kyselyjä yleisille tulevaisuudennäkymille alkoi tulla yhä enemmän ja liikenne trendejä käsittelevillä Sitran verkkosivuilla vilkastui. Kunnes 2016 trendityöhön haluttiin ottaa kehitysloikka ja syntyi listan lisäksi raportti globaaleista megatrendeistä.

“

Megatrendilistasta tuli hitti ja aiheesta puhuttiin ahkerasti ympäri Suomea ja se kiinnosti myös mediaa laajasti

Vuonna 2017 nostettiin esiin satavuotiaan Suomen kunniaksi teemoja, jotka ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä: megatrendejä, jotka käsittelevät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä.

Nykyisin Sitran trendilista herättää myös kansainvälisten ennakointitoimijoiden kiinnostusta ja työtä tehdään Suomen lisäksi kansainvälisen ennakointiyhteisön kanssa. Se onkin välttämätöntä, sillä vuoropuhelua, tilannekuvaa ja ymmärrystä globaaleista muutoksista tarvitaan koko ajan.

Kohti kansallista ennakointimallia

Ennakoinnin onnistumisen mittari on lopulta konkreettinen vaikutus päätöksentekoon. Parhaatkaan raportit ja seminaarit eivät riitä, jos pitkäjänteinen tulevaisuusajattelu jää vain sille omistautuneiden propellipäiden puuhasteluksi. Siksi ennakointi on kytkettävä jatkuvaksi ja erottamattomaksi osaksi päätöksentekoa.

“

Sitra on kehittänyt suomalaista ennakointitoimintaa pitkäjänteisesti.

Jo vuonna 2005 Sitra käynnisti kansallisen ennakointiverkoston toiminnan. Jyrki Kataisen hallituksen ”Kestävällä kasvulla hyvinvointia” tulevaisuusselonteon myötä vuonna 2013 käynnistyi kansallisen jatkuvan ennakoinnin mallin valmistelu, jota tehtiin valtioneuvoston kanslian johdolla, tiiviissä yhteistyössä Sitran, Suomen Akatemian, Tekesin sekä ministeriöiden edustuksen yhteistyönä. Tulevaisuusselonteon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2014 Sitran perustama kansallinen ennakointiverkosto virallistettiin osaksi kansallista ennakointimallia samalla, kun kansallisen ennakoinnin sihteeristö ja ohjausryhmä eli ennakointiluotsi perustetiin Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Valtioneuvoston kanslia ja Sitra koordinoivat kansallisen ennakointiverkoston toimintaa ja tukevat suomalaista ennakointityötä ja verkostoitumista. Verkoston päämääränä on nostaa suomalaisen yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet keskusteltaviksi, tutkittaviksi ja päätettäviksi. Sitran roolina on olla tässä työssä valtioneuvoston kanslian aisaparina ja sparraajana, johon Sitran asema suomalaisten omana tulevaisuustalona sopii hyvin.

Kansallisen jatkuvan ennakointitoiminnan tavoitteena on tulevina vuosina tukea suomalaista päätöksentekoa yhä paremmin sekä kumuloida Suomessa koottua ennakointitietoa ennakointiyhteisön käyttöön. Suomen jatkuvan kansallisen ennakoinnin malli on herättänyt paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja Suomi nähdäänkin monella tapaa ennakoinnin edelläkävijämaana.