Esimerkit
Arvioitu lukuaika 5 min

Kansallisessa kokeiluympäristössä yritykset ja julkiset toimijat testaavat datan jakamista maksutta

Kansallinen kokeiluympäristö on julkisrahoitteinen alusta dataa jakavien yhteistyöverkostojen luomiseen ja testaamiseen. Siellä esimerkiksi teollisuusyritykset teknologiakumppaneineen ovat mallintaneet, miten dataa työkoneiden akkujen valmistuksesta, käytöstä ja päästöistä saadaan liikkumaan akkuvalmistajien, työkonevalmistajien ja kierrättäjien kesken. 

Julkaistu

Testialusta, pelikenttä, datatalouden kiihdyttämö. Näin voisi kuvailla kansallista kokeiluympäristöä. Alustalla yritykset ja julkiset toimijat voivat tehdä datan jakamiseen liittyviä kokeiluja maksutta. 

Sellaisia on parin viime vuoden aikana menestyksekkäästi tehtykin. Yksi niistä on ollut suomalaisten teollisuusyritysten kokeilu, jossa teollisten työkoneiden akkujen ikää, toisiokäyttöä ja kierrätystä onnistuttiin tehostamaan dataa jakamalla. 

Kokeiluympäristöä on käytetty myös viranomaisten väliseen datan jakamiseen, jotta esimerkiksi Suomeen muuttavan ulkomaalaisen ei tarvitsisi tunnistautua lukuisissa eri paikoissa. Muuttajan Suomeen-tulo sujuvoituisi, jos tieto kulkisi automaattisesti Maahanmuuttovirastosta Digi-ja väestötietovirastoon, Verohallintoon ja pankeille. Tämän toteuttaminen edellyttäisi joissain tapauksissa lainsäädännön muutoksia. 

Toisessa kokeilussa Suomen, Ruotsin ja Norjan kaupparekisteri- ja veroviranomaiset mallinsivat yrityksen perustamista digitaalisesti toiseen maahan ja tutkivat, miten tarvittavat tiedot saadaan liikkumaan sujuvasti valtioiden rajojen yli. 

Kokeiluympäristö on käytännössä tiedonvälitysratkaisu dataekosysteemin Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi luomiseen ja testaamiseen. Dataekosysteemiksi kutsutaan verkostoa, jossa vaikkapa yritys, sen asiakkaat, alihankkijat ja viranomaiset jakavat ja käyttävät jaettua tietoa esimerkiksi uuden liiketoiminnan luomiseen. 

“Data on aikamme tärkein raaka-aine. Se, miten sitä päästään hyödyntämään, onkin aivan eri kysymys. Kokeiluympäristö auttaa ymmärtämään, mitä datan jakaminen monimutkaisissa verkostoissa vaatii”, sanoo kokeiluympäristöä hallinnoivan, ulkoministeriön alaisen Virtual Finland -hankkeen johtaja Jukka Kyhäräinen

Kokeiluympäristö kiihdyttää ekosysteemien syntyä eri aloilla 

Suomalaiset työkonevalmistajat ja heidän teknologiakumppaninsa jakoivat alustalla esimerkiksi metsissä, rakennustyömailla, kaivoksissa ja logistiikassa käytettävien työkoneiden akkujen dataa, kuten tietoja akkujen latauskapasiteetista ja käytöstä. 

Työkoneyhteenliittymää luotsaavan, VTT:llä työskentelevän Harri Niemisen mukaan kokeilu osoitti, että akkudatan jakaminen akun valmistajien, käyttäjien ja kierrättäjien välillä auttaa valmistamaan entistä tehokkaampia ja ekologisempia työkoneita. Se myös edistää akkujen toisiokäyttöä esimerkiksi varavirtalähteenä ja akkujen kierrätystä.

“Saimme kokeilusta ulos toimivan prototyypin, jossa Valmet Automotiven, Ponssen, Kalmarin ja Sandvikin rajapinnat pystyivät ensimmäistä kertaa siirtämään välillään akkujen dataa niiden koko elinkaaren ajalta. Sen pohjalta ideoimme koko joukon uusia liiketoimintoja ja palveluita”, Nieminen kertoo. 

Kokeiluympäristössä pääsee matalalla kynnyksellä testaamaan ennen tuotantoa, onko idea toimiva ja miten se kannattaa toteuttaa. 

“Siten ymmärretään, mitä toteutus vaatii teknisesti sekä kustannusten ja osapuolten roolien kannalta. Erityisesti yrityksillä on iso kynnys pilotoida mitään ilman takeita hyödystä. Tätä voisi kutsua hautomovaiheeksi, jossa takeita saadaan”, Kyhäräinen sanoo. 

Suomen datatalouden menestystarina etsii ylläpitäjää 

Nieminen kuvailee onnistuneen akkudatakokeilun kasvattaneen teollisuusyritysten nälkää. Seuraavaksi kokeiluun osallistuneet yritykset pyrkivät ensimmäisinä osoittamaan testiolosuhteiden ulkopuolella, miten akkudata kytketään käyttöön ja eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Tämä tehdään niin sanotun digitaalisen tuotepassin avulla. 

Näin akusta olisi digitaalisesti luettavissa tietoa esimerkiksi sen valmistuksesta, käytöstä ja päästöistä. Myös Euroopan komissio vaatii tätä tulevaisuudessa. 

Kokeilualustaa hallinnoiva Virtual Finland -hanke päättyy kesäkuussa 2024. Kokeilualustan tulevaisuus sen jälkeen on auki, ja alustan työlle etsitään jatkajaa. Kyhäräisen mukaan siihen kartoitetaan parhaillaan suomalaisia tai pohjoismaisia toimijoita.  

“Pohjoismaissa ei ole vastaavaa ratkaisua rajat ylittävään datan jakamiseen. Euroopasta löytyy maksullisia kokeiluympäristöjä. Datatalous on EU:n vahvimmin kasvava toimiala, joka tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Kokeiluympäristö olisi keino luoda Suomesta datatalouden menestystarina.” 

Mistä on kyse?