Suomisport automatisoi seurojen ja liittojen tehtäviä ja tuottaa tietoa liikunnasta

Suomessa on noin 100 lajiliittoa ja liittojen alla 9 000 urheiluseuraa, jotka pyörivät pitkälti vapaaehtoisvoimin. Monet niistä ovat lähettäneet vuosikymmenten saatossa satoja ja tuhansia laskuja vuosittain, puhumattakaan muusta hallinnollisesta urakoinnista. 

Vuonna 2015 liitot ja seurat toivoivat Suomen Olympiakomitealta tietojärjestelmää keventämään pelaaja- ja kilpailulisenssien ja vakuutusten myyntiä, laskutusta sekä jäsenyyksien, ryhmien ja tapahtumien hallintaa. 

Seitsemän vuotta myöhemmin Olympiakomitean lajiliitoille ja urheiluseuroille kehittämään Suomisport palveluun on rekisteröitynyt jo 800 000 käyttäjää. Suuri osa lajiliitoista ja yli tuhat seuraa hoitaa siellä toimintaansa ja automatisoi rutiinitehtäviä. Toiset 3000 seuraa käyttää sovellusta esimerkiksi seuratoiminnan kehittämiseen. 

Alustan käyttö varmistaa, että urheilijoiden henkilötietoja käsitellään tietosuojasäädösten mukaisesti, ei paperilla kentän laidalla tai exceleissä. Samalla syntyy uudenlaista tietoa urheiluyhteisöstä. 

“Helpotamme urheiluyhteisön arkea, jotta hallintoa olisi vähemmän ja liikuttaisiin enemmän”, kertoo palvelua alusta asti kehittänyt Suomen Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki. 

Yksittäiselle liikkujalle sovellus on verkkokauppa ja treenikalenteri, jossa voi maksaa jäsenmaksuja, ilmoittautua treeneihin ja ostaa vakuutukset ja lisenssit. Asioida voi koska vain kentän, tatamin tai altaan laidalla. 

Liitto-, seura- ja harrastajakäyttäjillä on palvelussa henkilökohtainen, yksilöity tili. Käyttäjä siis näkee ja hallitsee omia tietojaan.  

Tietoa huippu-urheilun ja tutkimuksen tueksi 

Satojen tuhansien käyttäjien myötä palvelussa on hurja määrä tietoa liittojen, seurojen ja yksittäisten urheilijoiden toiminnasta, kuten jäsenten, harrastustapahtumien ja osallistujien määrästä. 

“Aiemmin näkemys urheiluyhteisön toiminnasta perustui mutuun tai kyselytutkimuksiin. Nyt pystymme tuottamaan tietoa ja arvioimaan sitä reaaliaikaisesti ja faktapohjaisesti”, Saapunki sanoo. 

Olympiakomitea analysoi tietoa ymmärtääkseen esimerkiksi lasten ja nuorten jättäytymistä pois urheiluharrastuksista ja jatkossa myös kehittääkseen huippu-urheilua. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyödyntänyt anonymisoitua dataa jo muutaman vuoden nuorten syrjäytymisen tutkimiseen. Laitoksen tutkijat yhdistävät tietoa liikkujista ja urheiluyhteisöstä muihin datalähteisiin ymmärtääkseen syrjäytymisen taustoja ja luonnetta. 

Palveluun on yhdistetty liittojen ja seurojen käyttämiä järjestelmiä, kuten taloushallintoa, oppimisalustoja ja kilpailujärjestelmiä. Seurat voivat hakea palvelussa myös seuratukea. 

Urheilutoiminta siirtyy digitaaliseen maailmaan 

Suomisport vie urheilutoimintaa digitaaliseen maailmaan, mutta palvelun kasvu on uudistanut myös Olympiakomiteaa. Taloon on palkattu uutta osaamista ja henkilöstöä koulutettu. Komiteassa työskentelee tänä päivänä digitalisaation asiatuntijoita, data-analyytikko sekä lainsäädännön ja hyvän hallinnon osaajia. 

Palvelusta onkin tullut nopeasti yksi Olympiakomitean tärkeimmistä toiminnoista. Jatkossa komitea keskittyy liittämään palveluun uusia liittojen ja seurojen käyttämiä alustoja ja saamaan entistä useamman seuran käyttämään sovellusta. 

“Pääsemme Suomisportin datan avulla kiinni liikunnan ja urheilun ilmiöihin. Meille on ensisijaista käyttää dataa vastuullisesti, eli yhteiskunnalliseen hyvään”, Saapunki sanoo.