sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Datan jakaminen teollisessa ympäristössä ei ole aina yksinkertaista. Teollisuuslaitoksessa on tietoa, jota voisi jakaa yhteistyökumppaneille ja sitä kautta tehostaa laitoksen toimintaa. Toisaalta samoista laitteista voi päästä käsiksi valmistajien arkaluontoiseen tietoon.
“Yritykset ovat haluttomia jakamaan dataansa, jos jakaja ei voi täysin kontrolloida, mihin sitä lopulta käytetään. Datan saajan käsissä vaatimattomaltakin näyttävälle tiedolle voi löytyä käyttötapoja, joita jakaja ei tullut ajatelleeksi”, Danfossin ohjelmistopuoltava edustava Juha Kuusela sanoo.
Teollisuusnostureita valmistava Konecranes, taajuusmuuttajia valmistava Danfoss ja automaatioratkaisuja toimittava Fastems taklasivat tätä kehittämällään laitteiden ohjausmallilla.
Mallissa teollisuusyritykset kokeilivat datan jakamista toisilleen tuotantoprosessin automatisoimiseksi Konecranesin rakentamassa älytehtaan prototyypissä. Älytehtaalla tarkoitetaan itseään valvovaa ja ohjaavaa, automatisoitua valmistuslinjastoa.
Ja siinä onnistuttiin: Konecranesin nosturit, Danfossin tehtaalle toimittama laite ja Fastemsin ohjausjärjestelmä viestivät keskenään ja toimivat tuotannosta saamansa tiedon perusteella.
“Teimme siis järjestelmän ohjaamisesta datapohjaista. Valmistus ei ainoastaan tuota lisää dataa, vaan on myös dataohjattua, mikä on potentiaalisesti hirveän hyödyllistä. Se auttaa tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan”, Kuusela sanoo.
Laatuaan ensimmäisiä ja laajimpia kokeiluja Euroopassa
Kokeilu oli osa InDEx-tutkimusohjelmaa, jota veti teollisuuden innovaatioalusta DIMECC. Se tuo yhteen teollisuusyrityksiä ja tutkimusta. InDEx-ohjelmassa suomalaisten teollisuusyritysten yhteistyön tavoitteena on muun muassa hyödyntää dataa tehokkaammin.
Kokeilussa testattiin eurooppalaista teollista data-avaruutta (Industrial Data Space, IDS), jonka avulla siirrettiin ja käsiteltiin Fastemsin ja Danfossin laitteiden tuottamaa dataa. Suomessa kyseistä data-avaruutta hallinnoi VTT, ja sillä helpotetaan datan luotettavaa jakamista eri organisaatioiden välillä. Data-avaruuksissa datan jakamiseen ja vaihtoon on määritelty yhteiset periaatteet ja säännöt.
“Todensimme, että datan turvallinen ja joustava jakaminen onnistuu teollisuusympäristössä IDS:n avulla. Tämä oli ensimmäisiä ja laajimpia alustan kokeiluja Euroopassa”, DIMECC:llä tutkimusohjelman päällikkönä toiminut Seppo Tikkanen kertoo.
Eurooppalaisen teollisen data-avaruuden eli IDS:n avulla dataa tehtaan toiminnasta voidaan helposti jakaa valituille ulkopuolisille. Se voidaan viedä myös tehtaan digitaaliseksi simulaatioksi eli niin kutsutuksi digitaaliseksi kaksoseksi. Tällaisen tehtaan digitaalisen kaksosen avulla voi vaikkapa laskea valmistuksen energiankulutusta ja käyttää näin saatua dataa tuotannon ohjaamiseen.
“Toimiessaan älytehdas olisi entistä tuottavampi”
Datan jakamista kokeiltiin tilanteessa, jossa osapuolet tekivät jo yhteistyötä. Danfossin Kuusela muistuttaa, että tavallisesti datan jakamiseen tarkoitetun järjestelmän kehitysvaiheessa käyttäjät tai tarpeet eivät useinkaan ole tiedossa.
“On olennaista löytää ratkaisuja, joilla voi laajentaa tai supistaa pääsyä dataan ajan kuluessa. Käyttäjien tunnistaminen ja datavirtojen hallinta on IDS:llä mahdollista hyvin tarkasti”, Kuusela sanoo.
Kokeilua ajoi Tikkasen mukaan ajatus, että IDS-alustaa hyödyntävä ratkaisu olisi tulevaisuudessa käytettävissä tehdasympäristön lisäksi esimerkiksi logistiikassa, kaupungeissa, liikenteenohjauksessa ja terveydenhuollossa.
Älytehdasmalli oli alkujaankin kokeilu, joka selvitti, toimiiko alusta haluttuun tarkoitukseen tehtaalla.
“Toimiessaan älytehdas olisi entistä tuottavampi. Alusta oli uusi, ja testasimme sitä ensimmäisten joukossa, mikä näkyi sen kypsyysasteessa. Alusta olisi vaatinut vielä kehitystä, jotta malli olisi ollut valmis käyttöön todellisessa maailmassa, mutta keräsimme arvokasta kokemusta”, Tikkanen sanoo.
