sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.RESURSSIVIISAUS
Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.
AJANKOHTAISTA
Resurssiviisaalla alueella asukkaat, talous ja ympäristö voivat hyvin
Päättynyt avainalue (2013-2015)
Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Kiertotaloudesta, energiatehokkuudesta ja yritysten yhteistoiminnasta raaka-aineiden säästämiseksi tulee arkea. Resurssien viisas käyttö nousee kovaa vauhtia kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.
Sitra ja Jyväskylän kaupunki kehittivät Kohti resurssiviisautta -yhteishankkeessa vuosina 2013–2015 toimintamallin, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle. Keväällä 2015 toimintamallia pilotoitiin Forssassa, Lappeenrannassa ja Turussa laatimalla kullekin kaupungille resurssiviisauden tiekartat.
Kesäkuusta 2015 alkaen resurssiviisaustyötä jatkaa Suomen kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities), jonka ensimmäiset jäsenet ovat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Jatkossa verkostoon voivat hakea myös muut kunnat (lue uutinen verkostosta).
Resurssiviisauden toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat voivat vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Sitran teettämän selvityksen mukaan Jyväskylän seudulla yhdeksän resurssiviisasta toimenpidettä toisivat alueen talouteen noin sadan miljoonan euron vuosittaisen arvonlisän ja noin 1000 uutta työpaikkaa. Samalla alueen kasvihuonekaasupäästöt alenisivat noin 500 000 tonnilla vuodessa. Kun toimenpiteiden määrä kasvaa ja ne kattavat yhä useampia alueen toimintoja, positiivisten talous- ja ympäristövaikutusten voidaan odottaa kasvavan.
Resurssiviisaalla alueella asukkaat voivat kehittää omaa ympäristöään kestävämmäksi ruohonjuuritason toiminnalla, jolloin kaupungista tulee viihtyisämpi paikka asua. Osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin hanketta toteutettiin kaupunkilaisten ehdottamia käytännön kokeiluja sekä pilotteja liittyen mm. ruokahävikin vähentämiseen, liikenteeseen ja asumiseen. Yritykset voivat löytää resurssiviisailta alueilta mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää uusia ratkaisuja, joiden kysyntä kasvaa erityisesti globaaleilla markkinoilla.
Kuntien tavoitteena hiilineutraalius ja jätteettömyys
Fisu-verkoston kaupungit ja kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen, että viimeistään vuonna 2050 toiminta niiden alueilla on hiilineutraalia ja jätteetöntä, ja luonnonvarojen kulutus on maapallon kantokyvyn rajoissa. Alueiden kehitystä arvioidaan neljällä resurssiviisauden indikaattorilla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki, 2) ekologinen jalanjälki, 3) materiaalihäviöt ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi. Kunnat saavat edellä listattujen mittarien laskemiseen asiantuntija-apua Fisu-verkoston palvelukeskukselta.
Kohti resurssiviisautta -hankkeen aikana kehitettiin myös menetelmä alueellisten resurssivirtojen kuvaamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelemiseksi: Alueelliset resurssivirrat -malli.
Lisätietoja:
- Mikä on Fisu-verkosto? Mitä hyötyä resurssiviisaudesta on kunnalle? Lue uutinen
- Fisu-verkoston verkkosivu
- Hankkeen tuloksista lyhyesti: ”Suomalaiset kaupungit tähtäävät kestäviksi asukkaita osallistaen”
- Resurssiviisauden tietopaketti energiaan, jätteeseen, liikenteeseen, ruokaan ja veteen liittyen (pdf)
- Resurssiviisaus Facebookissa
- Twitterissä #resurssiviisaus
- Kohti resurssiviisautta -hankkeen esite
Resurssiviisaat uutiset:
JULKAISUT