Alueiden osaamisen aika – Vuorovaikutteisella toimintamallilla tilannekuva alueesta

Alueen elinvoima syntyy yhdessä tekemällä. Hyödynnä yhteistyömalli, jossa alueen keskeiset toimijat muodostavat tilannekuvan alueen elinvoiman tekijöistä ja yritysten toimintamahdollisuuksista.
Käsikirja kertoo, miten!

Mistä on kyse?

Eri puolilla Suomea yhä erilaisemmat alueet kohtaavat kysymykset kestävän elinvoiman mahdollisuuksista, osaajapulasta ja yritysten toimintaedellytyksistä. Miten hyödynnämme ja uudistamme alueen osaamista entistä vaikuttavammin kestävän tulevaisuuden rakentamiseen? Miten yhdessä toimimalla luomme alueesta vetovoimaisemman ja elinvoimaisen?

Sitran yhteistyössä yhdeksän alueen kanssa 2021 kehittämä vuorovaikutteinen toimintamalli tarjoaa tähän prosessin. Se tukee alueen toimijoiden kykyä toimia yhdessä, auttaa vahvistamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittaa löytämään uudenlaisia ratkaisuja elinvoiman edistämiseen.

Yhteistyömalli perustuu ajatukseen, jonka mukaan toimijat luovat ensin yhteisen kuvan ja tulkinnan alueen tilanteesta ja elinvoiman tekijöistä tietoa hyödyntämällä.

Elinvoiman tekijät ja toimintamallin fokus

Kuvio yhteistyömallista

Kuvaus vuorovaikutteisesta toimintamallista on käytännönläheinen työkalu, jota voi vapaasti hyödyntää kuntien, seutukuntien ja maakuntien kehittämistyössä. Se sisältää käsikirjan ja valmiit pohjat etenemiseen.

Kenelle?

Vuorovaikutteinen toimintamalli on tarkoitettu kuntien, seutukuntien ja maakuntien kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille. Eri rooleissa toimivat aluekehittäjät kutsuvat alueen keskeisten yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden edustajia ja päättäjiä yhteiseen keskusteluun alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Tervetuloa sukeltamaan alueelliseen elinvoimatyöhön!

Mitä siinä tehdään?

Keskeisten toimijoiden lisäksi alueesta tarvitaan ajantasaista tietoa:

Mitä yritykset ajattelevat tulevaisuuden osaajatarpeistaan?
Hyödynnetäänkö alueen kehittämistyössä kaikkia yhteistyömahdollisuuksia?
Miten väestökehitys ja alueen koulutustaso vaikuttavat elinvoimatyöhön?

Ajantasaista tietoa hyödynnetään yhteisen tilannekuvan muodostamiseen alueesta. Tieto itsessään ei auta, vaan yhteisen tilannekuvan rakentaminen edellyttää tiedon yhteistä tulkintaa, keskustelua ja merkityksen antamista tiedolle.

Vain laadukkaan ja kattavan vuorovaikutuksen kautta keskeisille toimijoille voi syntyä alueesta yhteinen tilannekuva, joka antaa pohjan johtopäätösten rakentamiselle. Tällainen vuorovaikutus on toimintamallin ydin.

Yhteistyömallin rungon muodostavat:

suunnitteluryhmä, johon kuuluu alueen keskeisiä toimijoita
kolme tilannekuvafoorumia, jotka kokoavat tilaisuuksiin laajasti alueen toimijat fasilitoituun yhdessä työskentelyyn
työskentely ennen tilannekuvafoorumeita ja näiden väleissä
tuoretta tietoa alueen yritysten näkemyksistä ja hankkeista sekä Sitran väestöselvityksestä Mille väestölle?

Tilannekuvan muodostaminen alueella vuorovaikutteisen toimintamallin avulla

Prosessikaavia tilannekuvan määrittelylle

Mikä on tilannekuva?

Tilannekuva alueesta syntyy alueen toimijoiden vuorovaikutteisen työskentelyn tuloksena. Työ perustuu alueelta koottuun tietoon yritysten näkemyksistä, hankkeista ja väestönkehityksestä. Tilannekuva on alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja tulkinta alueen elinvoiman tekijöistä ja yritysten toimintaedellytyksistä. Parhaimmillaan se on toimijoiden yhteinen ymmärrys kehittämistyön haasteista ja siinä hyödynnettävistä voimavaroista.

Tilannekuvan kiteytys sisältää analyysin alueen vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista sekä valinnan alueelle tärkeistä kysymyksistä, joihin yhdessä tartutaan, yhteiset tahtolauseet ja niiden konkretisoinnin.

Katso millaiset tilannekuvat yhdeksän erilaista aluetta eri puolilta Suomea muodostivat 2021. Tustustu yhdeksän alueen tilannekuviin (pdf).

Ylä-Savon seutukunnan toimijoiden muodostama tilannekuva 2021

Ylä-Savon seutukunnan tilannekatsaus kesäkuussa 2021

Käsikirja tilannekuvaprosessin toteutukseen

Käytännönläheinen käsikirja opastaa aluekehittäjät toteuttamaan vuorovaikutteisen prosessin tilannekuvan muodostamiseksi alueellaan.

Käsikirjaa voi hyödyntää sellaisenaan tai soveltaa oman alueen työskentelyn tarpeisiin.

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää aktiivista suunnitteluryhmää, jossa on mukana alueen yritysten, oppilaitosten ja julkishallinnon edustajia. Suunnitteluryhmän vastuulla on huolehtia prosessin etenemisestä, tilannekuvafoorumien valmistelusta ja tilannekuvan työstämisestä foorumien aineistojen perusteella tilaisuuksien välissä.

Käsikirja tarjoaa yksityiskohtaiset ohjeet suunnitteluryhmän työskentelyyn, tilannekuvafoorumien järjestämiseen ja ajantasaisen tiedon hankintaan alueesta.

Tutustu käsikirjaan liitteineen: Alueiden osaamisen aika – vuorovaikutteisella toimintamallilla tilannekuva alueesta.

Miten alkuun? 5+1 vinkkiä

Toimijoiden kartoitus ja yhteinen keskustelu. Onnistuneen tilannekuvaprosessin tärkein edellytys on sitoutuneet alueen toimijat – sekä suunnitteluryhmän jäsenet että foorumien osallistujat. Ensimmäinen askel onkin kutsua koolle alueen keskeisten toimijoiden edustajat keskustelemaan siitä, miten tilannekuvaprosessi voisi tukea alueella tehtävää yhteistä elinvoimatyötä. Kutsukaa mukaan ainakin yrittäjien, oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien sekä julkisen sektorin edustus.

Tilannekuvaprosessin toteutus ei ole mekaaninen harjoitus, vaan alku pitkäjänteiselle yhteiselle kehittämistyölle. Mitä lisäarvoa prosessi voi tuoda alueellenne? Mitä tavoitteita asetatte sille? Haluatteko fokusoida keskustelua tiettyihin alueenne eritysteemoihin? Mitä yhteisestä vuoropuhelusta ja tilannekuvan muodostamisesta parhaimmillaan seuraa?

Tutustukaa suunnitteluryhmän käsikirjaan ja muuhun aineistoon. Käsikirja on etenemisen vaiheet käytännönläheisesti kuvaava opas, jonka avulla pääsette prosessin valmistelussa jo hyvään vauhtiin. Tehtäväksenne jää räätälöinti alueenne tarpeisiin ja sisällön syöttäminen prosessiin.

Ajantasainen tieto alueesta ja sen yhteinen tulkinta ovat perusta tilannekuvan muodostamiselle. Tiedontuotannon kokoaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen foorumeiden järjestämistä. Tiedonhankintaan on erilaisia vaihtoehtoja, joita on kuvattu tarkemmin käsikirjan liitteissä.

Koko prosessiin on hyvä varata suunnitteluryhmän aikaa vähintään viiden kuukauden verran. Foorumien aikatauluttamisen lisäksi varatkaa riittävästi valmistelu- ja erityisesti työstöaikaa suunnitteluryhmälle.

Tilannekuvan muodostaminen alueesta on tärkeä lähtökohta. Yksittäinen tilannekuvaprosessi ei kuitenkaan takaa elinvoimaa vaan on alku alueen yhteiselle kehittämistyölle. Vuorovaikutuksen toimijoiden välillä tulee olla jatkuvaa, sillä tilannekuva muuttuu ja sitä tulee päivittää. Olennaista onkin rakentaa mekanismi, jolla alue seuraa tilanteensa kehittymistä systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisen ymmärryksen rinnalle tarvitaan myös toimia ja kehittävää otetta!