Bioresurssien rooli EU:n siirtyessä ilmastoneutraaliuteen

Useimmat tulevaisuuden skenaariot, joissa luovutaan kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta, ennustavat suurta kasvua biomassan käytölle. Toistaiseksi painopiste on ollut biomassan energiakäytössä. Bioenergialla on merkittävä rooli jo nykyisessä energiajärjestelmässä.

EU-maiden poliittiset linjaukset ja yritysten strategiat ennakoivat, että bioenergian käyttö kasvaa, kun sillä korvataan fossiilista energiaa. Esimerkiksi kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ja Euroopan komission päästövähennysskenaarioissa bioenergialle ennustetaan kaksin–nelinkertaista kasvua nykytasolta 2050 mennessä.

EU:n ja jäsenvaltioiden nykyiset linjaukset kannustavat tai jopa velvoittavat lisäämään bioenergian käyttöä sähköntuotannossa, lämmitysjärjestelmissä ja liikenteen polttoaineissa. Bioenergia on vakiintunut keino etsiä päästövähennyksiä, mutta samaan aikaan kysyntään ja tarjontaan liittyvät kysymykset mutkistavat tilannetta.

Lähestymme EU-alueella jo nykyisellään kestävästi tuotetun biomassan rajoja, ja EU:sta on nopeasti tulossa suuri bioenergian raaka-aineiden tuoja. Maailmanlaajuinen bioresurssien tarjonta on kuitenkin yhtä lailla rajallista. Lisäksi tuontibiomassaan liittyy monia kestävyyskysymyksiä. Tarjonnan osalta odotettavissa on huomattavaa kasvua nykyisen bioenergiakäytön ohella myös monien uusien käyttökohteiden myötä. Näköpiirissä on esimerkiksi erilaisten biomateriaalien ja kuitujen tuotannon laajeneminen.

On jo selvää, että nykykehityksen jatkuessa yhtälö ei ole tasapainossa. EU:lla on edessään tärkeitä valintoja siitä, miten niukkoja resursseja käytetään parhaiten, kun kysyntä kasvaa entisestään.

Politiikka on sopeutunut tilanteeseen hitaasti. Biomassan käyttöön liittyvät politiikkatoimet syntyvät usein siiloissa, jolloin bioresursseihin kohdistuu paljon paineita ilman kokonaisvaikutusten arviointia. Ilman kurssinmuutosta politiikan aiheuttama bioresurssipula on todellinen riski.

Asian valoisana puolena on, että tämä on vältettävissä. Teknologia ja järjestelmätason muutokset tarjoavat useita mahdollisuuksia laajentaa käytettävissä olevien ratkaisujen joukkoa. Tässä erottuu kolme osa-aluetta:

1. Uusien resurssien (jätteiden ja tähteiden) hyödyntäminen ja tuottavuuden kasvattaminen.
2. Sähköistyminen merkittävänä vaihtoehtona bioenergian käytölle.
3. Kiertotalouden sovellukset ja liiketoimintamallit merkittävissä arvoketjuissa.

EU voi valita bioresursseilleen toisenlaisen tulevaisuuden kuin mihin tähänastiset päätökset johtaisivat: hiilidioksidin kierron hallinta yhteistyöllä, integroitu jätehuolto, bioresurssit, sähköistymisen sekä kiertotalouden hyödyntäminen suurimman mahdollisen taloudellisen arvon ja ympäristöhyödyn tuottamiseksi. Tämän saavuttaminen edellyttää ajan tasalla olevaa tietopohjaa, joka ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet ja pyrkii käyttämään bioresursseja tehokkaimmalla tavalla järjestelmätason näkökulmasta sekä tukee nykyisten lähestymistapojen muutosta.

Mitä teemme?

Biotalouteen liittyvää dataa, kuten myös skenaarioita nettonollapäästöistä, on monenlaisia. Usein työkalut, joilla arvioidaan bioresurssien hyödyntämistä eri käyttökohteissa, ovat kuitenkin keskenään yhteensopimattomia.

Hanke pyrkii tuottamaan johdonmukaisen tietopohjan ja eri skenaarioita kaikkien bioresurssien optimaaliselle käytölle. Tavoitteena on tukea EU:ta siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta.

Hanke on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa konsultoimme ja tiedotamme sidosryhmiä ennen EU:n merkittäviä linjauksia vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Toinen vaihe pyrkii mahdollistamaan syvällisen perehtymisen keskeisiin aiheisiin. Samalla tarkoituksena on varmistaa kestävä vaikutus tunnistamalla maailmanlaajuiset seuraamukset ja laatimalla kattava tekninen dokumentaatio.

Keitä on mukana?

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Climate-KIC, Energy Transitions Commission (ETC), Euroopan metsäinstituutti (EFI), European Climate Foundation (ECF), Material Economics, Sitra ja Vinnova.

Missä mennään?

Hanke alkoi huhtikuussa 2021, ja se päättyy lokakuussa 2021.

Mitä on saatu aikaan?

EU:n bioresurssien tulevaisuuden näkymiä analysoiva selvitys julkistetaan kesäkuun 2021 puolessavälissä.

ihmiset

Janne Peljo

ihmiset

Antti Koistinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

ihmiset

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Kansainvälinen toiminta