sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.EU-lainsäädäntöprosessit
Miten avointa Suomen EU-päätöksenteko on? Miten ja kuka siihen voi vaikuttaa? Tavoitteenamme oli luoda kokonaiskuva EU-päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseista ja lisätä ymmärrystä sen kaikista vaiheista.
Mistä oli kyse?
Kuvaamalla lainsäädäntöprosessia vaiheittain edistetään lainsäädäntöprosessin avoimuutta. Näin voidaan tunnistaa myös vaiheita, joissa jäsenvaltiolla ja kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
Läpinäkyvyyden lisääminen on yksi keskeinen keino tuoda kansallista ja EU:n päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Läpinäkyvyys myös vahvistaa eduskunta- ja lainsäädäntötyön tulevaisuuskuvia ja ennakointityötä.
Sitran tuottamasta aineistosta käy ilmi, että Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue tarpeeksi tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista. Suomen EU-lainsäädäntöprosessi kuitenkin hyötyisi kansalaisten osallistumisesta sekä alkuvaiheen vaikuttamisesta.
Suomessa painotetaan virallisesti vahvaa ennakkovaikuttamista mutta käytännön prosessi ei tue tätä. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta prosessin myöhäisessä vaiheessa (säädösehdotuksen käsittely) eikä EU-agendan muodostumisen vaiheessa (esim. strategia ja työohjelma).
Mitä teimme?
Sitra on yhdessä QPR Software Oyj:n asiantuntijoiden kanssa mallintanut ja analysoinut sekä kotimaisen lainsäädäntöprosessin että Euroopan unionin lainsäädäntöprosessin tekemällä niistä prosessimallinnuksen sekä louhimalla prosessidataa.
Lainsäädäntöprosessien todellista etenemistä, kuten läpimenoaikoja ja pullonkauloja on analysoitu prosessilouhinnan avulla. Prosessilouhintaa varten on kerätty eduskunnasta, valtioneuvostosta ja EU:sta EU-asioiden etenemisestä syntyvä prosessidata, joka sisältää asioiden käsittelystä syntyvät seurantatiedot, kuten aikaleimat.
Prosessidatan pohjalta on toteutettu erilaisia dashboardeja (mittaristonäkymiä), joiden avulla voidaan vertailla esimerkiksi eri ministeriöiden ja valiokuntien välisiä eroja käsiteltävien EU-asioiden lukumäärissä ja lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden kestoja. Oheiset tiedot sisältävä, erillinen yksityiskohtainen projektiraportti on saatavissa Sitrasta olemalla yhteydessä Uudistuva päätöksenteko -projektin asiantuntijoihin.
Mallinnuksesta ja datan louhinnasta syntyneet havainnot Sitra kävi läpi eduskunnan ja valtioneuvoston asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Sitra on haastatellut aiheesta EU-lainsäädäntöprosessin toimijoita.
Toukokuussa 2022 Sitra julkaisi em. työhön pohjautuen selvityksen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?. Selvityksessä kävi ilmi, että perustuslaissa ja EU:n perussopimuksessa kirjattujen kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi Suomessakin tulisi lisätä EU-lainsäädäntöprosessin avoimuutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Prosessidata tulisi avata ja sen pitäisi olla saatavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.
EU-asioiden eri käsittelyvaiheista syntyviä seurantatietoja, kuten aikaleimoja, tulisi myös käyttää nykyistä enemmän prosessin johtamiseen ja kehittämiseen. Selvityksessä ilmeni myös, että tärkein kehittämishanke, jolla kansalaisten osallisuutta voisi kehittää, olisi prosessidatan avulla toteutettava EU-lainsäädäntöprosessin seurantapalvelu.
Selvityksestä on ilmestynyt kaksisivuinen englanninkielinen tiivistelmä Finland’s EU legislative process would benefit from wider public participation and early-stage policy influencing.
Missä mennään?
Sitra jakaa tietoa aiheesta sidosryhmätyössään sekä lainsäädäntöprosesseja koskevassa koulutuksessa. Sitra myös jatkaa lainsäädäntöprosessien datan louhintaa.
Keitä oli mukana?
Selvitystyötä aiheesta on tehty tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston, eduskunnan ja QPR Software Oyj:n asiantuntijoiden kanssa.
