EurHope – Nuorten ehdotuksia tulevaisuuden EU:lle

Tarvitsemme uusia, nuoria kiinnostavia osallistumisen tapoja. EurHope-kampanjassa kerättiin eurooppalaisilta nuorilta syötteitä tuleville EU-päättäjille – katso, mitä nuoret ovat mieltä!

Mistä on kyse?

Viime vuosikymmeninä yhteiskuntamme on muuttunut ja digitalisoitunut vauhdilla, mutta demokraattinen järjestelmä ei ole uusiutunut yhtä nopeasti.

Samaan tiedetään, että suomalaisten nuorten äänestysprosentti EU-vaaleissa on matala. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2019 vain 26,7 prosenttia 18–19-vuotiaista ja 23,3 prosenttia 20–24-vuotiaista äänesti EU-vaaleissa.

Kuitenkin demokratia elää ja uudistuu ajassa vain, jos uudet sukupolvet kokevat sen omakseen. Tarvitsemme uusia osallistumisen tapoja, jotka ovat houkuttelevia myös nuoremmille sukupolville. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi uudenlaiset demokratiateknologiat, kuten kehittyneet vaalikoneet tai erilaiset osallistumisen alustat.

EurHope -kampanjassa luodaan nuorille aikuisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä EU:n kehittämiseksi ilman asetettua agendaa tavalla, joka on heille itselleen mielekäs.

Nuorten näkemyksiä kerätään digitaalisella kansalaiskonsultaatiolla, ja kampanjan vastaukset viedään eteenpäin poliittisille ryhmille EU:ssa. Kampanja lisää vuorovaikutusta EU-päättäjien ja nuorten välille, sillä puolueet vastaavat ja ottavat kantaa nuorten ehdottamiin esityksiin. Tämä lisää puolueiden käsityksiä nuorten mielipiteistä ja toiveista liittyen EU-asioihin.

Mitä teemme?

Sitra rahoittaa Eurooppanuoria, jotka vastaavat EurHope -kampanjan toteuttamisesta Suomessa. Kampanjassa aktivoidaan nuoria ja heidän näkemyksensä EU:n kehittämisestä tuodaan päättäjien tietoon.

Kesällä ja syksyllä 2023 järjestetyssä Euroopan laajuisessa EurHope-kampanjassa kysyttiin nuorten näkemyksiä EU:n kehittämiseksi. Kampanjassa kokeiltiin uudenlaista demokratiateknologista ratkaisua, make.org -alustaa, jota markkinoitiin somessa.

Nuorten ajatuksista käydään keskustelua myös EU-foorumeilla. Lisäksi keväällä 2024 kampanjoidaan, jotta mahdollisimman moni nuori äänestäisi EU-vaaleissa.

Kuka on mukana?

Euroopan laajuista kampanjaa johdetaan Belgiasta käsin, jossa Make.org sekä Eurooppanuoret (JEF) vastaavat sen toteuttamisesta. EU-jäsenmaissa kampanjan tukemisesta vastaa moninainen joukko toimijoita, pääasiallisesti paikalliset Eurooppanuoret.

Sitran rahoitus mahdollistaa sen, että myös suomalaisten nuorten ääni saadaan koko EU:n laajuisessa konsultaatiossa kuuluville.

Missä mennään?

Kesällä ja syksyllä 2023 toteutettiin digitaalinen konsultaatio, jossa selvitettiin nuorten ajatuksia kysymykseen “Miten voimme mielestäsi luoda yhdessä Euroopan, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin?”.

Konsultaatio tehtiin ympäri EU:ta eri kielillä, ja tulokset analysoitiin ja julkistettiin Madridissa marraskuussa 2023.

Digitaalinen konsultaatio tavoitti EU:ssa 1,5 miljoonaa ihmistä. Suomalaiset nuoret aikuiset osallistuivat kampanjaan aktiivisesti: 7 prosenttia kaikista ehdotuksista Euroopan tasolla tuli suomalaisilta.

Tuloksista luotiin “Kansalaisten agenda”, josta keväällä 2024 käydään vuoropuhelua EU:n poliittisten puolueiden, suomalaisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa nuorten äänen esille tuomiseksi.

Samalla selvisi se, millaisia ratkaisuja nuoret kannattivat eniten ja millaisissa teemoissa nuorten mielipiteet jakautuivat. Konsultaatiosta saatu data analysoitiin Euroopan laajuisesti, ja Suomessa asuvien nuorten osalta muodostettiin oma analyysi. Katso suomalaisten nuorten kuulemisen tulokset alta.

Suomalaisten nuorten kuulemisen tulokset

Suomalaisille nuorille tärkeimmiksi aihepiireiksi Euroopan tulevaisuuden vahvistamisessa nousivat ympäristö ja ilmasto, talous, EU:n liittovaltiokehitys, eurooppalainen demokratia, maahanmuutto sekä EU:n rooli maailmassa.

  1. Ympäristö ja ilmasto. Suurimpana huolenaiheena Euroopan tulevaisuudesta nuoret pitävät ympäristön ja ilmaston tilaa. He peräänkuuluttavat lisäresursseja ilmastokriisin ratkaisuun, uusiin energiamuotoihin siirtymistä sekä kestävään liikkumiseen panostamista.

    Nuoret kuitenkin huomattavissa määrin vastustavat vahvempia ympäristöuudistuksia tai toivovat, että ympäristöasioiden pitäisi pysyä kansallisen päätöksenteon piirissä.
  2. Talous. Nuorten mielestä EU:ssa pitäisi olla omaa tuotantoa esimerkiksi elintarvikkeissa, energiassa ja uusissa teknologioissa. He haluavat, että EU tukisi paikallista kulutusta ja yritysinvestointeja.

    Työolot ja palkat ovat nuorten keskeisiä huolenaiheita. Nuoret toivovat, että talouspolitiikassa huomioitaisiin ympäristö- ja työllisyyskysymykset sekä sosiaalipolitiikka. Ehdotuksissa mielipiteet jakautuvat kuitenkin sen suhteen, kuinka paljon tukia tulisi tarjota uusien työpaikkojen luomiseksi.
  3. EU:n liittovaltiokehitys. Nuorten mielipiteet EU:n liittovaltiokehityksestä jakautuvat. Nuoret toivovat paikallisen päätöksenteon vahvistamista, kansallisen kulttuurisen moninaisuuden säilyttämistä sekä jäsenvaltioiden suvereniteetin lisäämistä.

    He toivovat myös syvempää EU-jäsenmaiden yhteistyötä niin, että kunkin maan vahvuudet ja osaaminen voisi tulla paremmin hyödynnetyksi. Nuoret vaikuttavat jakavan näkemyksen siitä, että taloudellista riippuvuutta Euroopan ulkoisista tahoista ja valtiosta tulisi vähentää.
  4. Eurooppalainen demokratia. Nuoret pitävät tärkeänä sitä, että eurooppalaista demokratiaa vahvistetaan. He ehdottavat, että kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon pitäisi lisätä. He myös haluavat lisätä korruption vastaisia toimia.

    Nuoret jakautuivat ajatuksissaan siitä, tulisiko EU-instituutioiden valtuuksia vahvistaa suhteessa jäsenmaihin ja tulisiko liittovaltiokehityksen tapahtua. Osa nuorista toivoo EU:n valtuuksien vähentämistä, mahdollisuutta EU:sta eroamiseen tai EU:n rajaamista taloudelliseksi liitoksi.

    Ehdotuksissa näkyy myös toive Euroopan komission valtuuksien vähentämisestä sekä EU-viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisestä ja sääntelystä.
  5. Maahanmuutto. Nuorten mielipiteet maahanmuutosta vaihtelevat. Osa nuorista ehdottaa pakolaisten perusoikeuksien takaamista ja pitää pakolaisten vastaanottamista tärkeänä.

    Toisaalta nuoret ehdottavat, että tulisi luoda paremmin säänneltyjä maahanmuuttoreittejä ja toisaalta he ilmaisevat voimakasta vastustusta maahanmuuttoa kohtaan haluten rajoittaa sitä. Lainvalvontaviranomaisilta nuoret toivovat enemmän toimenpiteitä erityisesti ihmiskaupan ja rikoksien uhrien auttamiseksi.
  6. EU:n rooli maailmassa. Nuoret pitävät tärkeänä EU:n itsenäisen päätöksenteon itsenäisyyden vahvistamista niin, etteivät muut valtiot vaikuttaisi vahvasti sen päätöksiin.

    Nuoret korostavat sitä, että EU:lla tulisi olla suurempi diplomaattinen itsenäisyys. EU tulisi asemoida vahvaksi globaaliksi toimijaksi. Nuoret ehdottavat lisäksi yhteisen eurooppalaisen armeijan luomista sekä tuovat esille mahdollisen Ukrainan liittymisen EU:iin.

    Muita esille nousseita teemoja olivat ihmisoikeudet, verotus, liikenne sekä energia- ja luonnonvarat.

Ajankohtaista

Tästä lisälukemista.

Vierailija
Juha Honkonen
artikkelit
Haastattelu
Heikki Lauha ja Rosa-Maria Mäkelä
Puheenvuoro
Kuvituskuva. Nuoria, EU:n tähdet ja koneen rattaita sinisellä taustalla.
uutiset
Kirsi Hantula, Tiina Härkönen ja Rosa-Maria Mäkelä
Puheenvuoro
Lista
Puheenvuoro
Tarmo Toikkanen ja Rosa-Maria Mäkelä
Kommentti
Kalle Järvenpää ja Veikko Isotalo
Haastattelu
Käsi pitelee puhelinta, jossa ruudulla Postimuseon verkkosivun tiedote "Keskusteluja digiarjesta museokeskus Vapriikissa".
Poiminnat
Haastattelu
uutiset
Ilmiö
uutiset
Puheenvuoro

Ota yhteyttä

Kerromme mielellämme lisää!

ihmiset
Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Mistä on kyse?