Julkisten hankintojen kiertotalouskiihdyttämö

Kuntien tekemien julkisten hankintojen arvo on vuosittain lähes 20 miljardia euroa. Sillä, miten kunnat edistävät vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja sekä cleantech-liiketoimintaa on suuri merkitys markkinoilla. Vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen on välttämätöntä luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristöhyötyjen lisäksi voidaan samaan aikaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.

Julkisissa hankinnoissa näitä tavoitteita ja hyötyjä ei vielä tiedosteta riittävän aikaisessa vaiheessa tai lainkaan. Kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistäminen julkisissa hankinnoissa vaatii käytäntöjä kehittävää otetta, hyötyjen parempaa tunnistamista ja niiden tekemistä toimijoille näkyviksi.

Mitä saatiin aikaan?

Hankkeessa etsittiin sopivia hankintakohteita ja yhteisiä hankintatarpeita, joihin voi sisältyä vähähiilisyyden ja kiertotalouden mahdollisuus. Kärkiteemoina olivat rakentaminen, liikenne ja kuljetukset sekä julkiset ruokapalvelut.

Asiantuntijatyöryhmä arvioi kymmenen valitun hankintakohteen kustannus- ja ympäristöhyötyjä, kokosi jatkotoimenpide-ehdotukset ja vauhditti kilpailutuksen valmistelua sparraustyöpajoissa ja markkinavuoropuhelun avulla. Hankkeessa myös luotsattiin kansallisesti merkittävän kokoluokan yhteishankintoja sekä tehtiin vähähiilisten ja kiertotaloushankintojen rahoitusinstrumentteja hankkijoille tutuiksi.

Valituissa hankintakohteissa edistettiin vähähiilistä kiertotaloutta seuraavilla tavoilla:

Iisalmen uuden uimahallin rakentamisessa huomioitiin uusiutuva energia, energiatehokkuus, veden kierrätys sekä vanhan uimahallin purku kiertotalouden mukaisesti.

Jyväskylän kaupunki toteuttaa 5-10 biokaasulla tai sähköllä toimivan yhteiskäyttöauton hankinnan palveluna, jolloin autot voisivat olla kaupungin työntekijöiden käytössä virka-aikaan ja muina aikoina asukkaiden vuokrattavissa.

Kuopion Kuikkalammen päiväkodin uudisrakentamisessa huomioidaan kestävät tilaratkaisut, ulkopuolinen viikonloppukäyttö sekä uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö.

Kuopio rakentaa maaseutualueen lähipalvelukeskuksen hirsirakennuksena, joka hyödyntää tontilta saatavaa maalämpöä ja jossa toimii useampi koulu ja päiväkoti. Ilta-aikoina keskus on kuntalaisten vapaa-ajan käytössä.

Porin Ruosniemen koulun ekologisen ja energiatehokkaan uudisrakentamisen tavoitteena on monikäyttöisyys eli koulun tilat ovat iltaisin kaupunkilaisten käytössä.

KL-Kuntahankinnat ja Suomen ympäristökeskus järjestivät biokaasu- ja täyssähköautojen yhteishankinnan sekä sähköautojen latauspisteiden yhteishankinnan.

Turun ruokapalvelut selvittivät kaupungin ruokapalveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä, kuten kasvisruokailua ja hävikin minimointia. Selvityksen mukaan suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet Turun ruokapalvelutuotannossa ovat tavallisen sekaruoan tuotanto, (84 % kokonaispäästöistä) ja ruokahävikki (10 % kokonaispäästöistä). Lisäksi Turun ruokapalvelut kehittivät hiilijalanjälkilaskurin, jonka avulla pystytään arvioimaan oman kunnan ruokapalveluiden hiilijalanjälkeä.

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen uudisrakentamisessa suunnittelun kulmakivenä on vähähiilisyys ja tilojen järkevä käyttö.

Vaasa toteuttaa kaupungin omistaman Ravilaakson alueen korttelin kilpailutuksen kiertotalouskorttelina.

Ylivieskan uusi kivikirkko rakennettiin ja suunniteltiin allianssimallilla.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin.

Hankkeen tuloksia ja oppeja hyödynnetään jatkossa muun muassa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen KEINO:n työssä.

Kuka oli mukana?

Sitra rahoitti ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi hanketta. Yhteistyökumppaneina ovat Inspira Oy ja KL-Kuntahankinnat. Kiihdyttämö teki yhteistyötä Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen (KEINO) kanssa.

ihmiset

Marleena Ahonen