sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Kuntalaisten osallistuminen kunnan talouden suunnitteluun
Kuntatalouden näkymät mullistuvat muun muassa väestömuutosten ja hyvinvointialueiden myötä. Kokeilemme yhdessä kuntien kanssa, miten talouden suunnittelua voidaan helpottaa kuntalaisten osallistumisen avulla.
Mistä on kyse?
Hankekokonaisuudessa kehitetään toimintamallia kuntalaisten osallistumiseen kuntien talouden suunnitteluun, rahoitetaan kokeiluja ja jaetaan osaamista.
Kuntien tehtävät ja talous ovat murroksessa. Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä kuntien vastuulta poistuivat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Toisaalta työ- ja elinkeinopalveluiden siirto valtiolta kunnille tai kuntayhtymille vuoden 2025 alusta tuo niille uusia tehtäviä ja työkaluja. Väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen samoin kuin elinkeinorakenteen muutokset nakertavat kuitenkin kuntien verotuloja ja eriyttävät palvelutarpeita entisestään.
Murros on kunnille myös mahdollisuus. Kun yhteistä tahtoa löytyy, kunnat voivat erikoistua vahvuuksiensa pohjalta, rakentaa uusia kumppanuuksia ja uudistaa toimintatapojaan.
Tässä kuntalaisten osallistuminen voi auttaa, sillä se ohjaa tarkastelemaan panostusten vaikutuksia ja puntaroimaan eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kuntalaisten luottamus vahvistuu, kun he näkevät budjetin yhteyden päätettyihin tavoitteisiin. Samalla päättäjät saavat selkänojaa viisaiden valintojen tekemiseen.
Kuntalaisten osallistuminen kunnan talouden suunnitteluun perustuu kuntalakiin 2015 ja tukee osaltaan läheisyysperiaatteen sekä kuntien itsehallinnon toteutumista.
Mitä teemme?
Sitra auttaa kumppanikuntia kokeilemaan uusia tapoja, joilla kuntalaiset voivat osallistua talouden suunnitteluun, hahmottaa kunnan toiminnan tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.
Kokoamme myös laajan kehittämisverkoston julkisen talouden suunnitteluun liittyviä organisaatioita perehtymään aiheeseen syvemmin, kehittämään toimintamallia ja määrittämään tarvittavia jatkotoimia.
Kokeilut 2023
Kokeilut kytkeytyivät kuntien vuoden 2024 talouden suunnitteluun normaalin suunnitteluprosessin osana. Kuntalaisista muodostetut kansalaispaneelit saivat tehtäväksi puntaroida kuntansa taloustilannetta ja tekivät budjettikehysten puitteissa ehdotuksia, jotka julkaistiin.
Näin kokeiluissa edettiin:
- Pieksämäellä kansalaispaneeli muodostettiin satunnaisotannalla valituista kaupungin asukkaista. Saamansa perehdytyksen ja toimialakuulemisten pohjalta paneeli teki kaupunginhallitukselle suosituksia talousarvioon. Lisäksi paneeli arvioi kaupunkistrategian näkymistä toimialojen tuloskorteissa ja teki suosituksia strategian ohjausvaikutuksen lisäämiseksi. Lue lisää Pieksämäen kokeilusta ja paneelin suosituksista.
- Merikarvialla paneeli koottiin avoimella kutsulla, joka suunnattiin myös pienen kunnan lukuisille kesäasukkaille. Paneeli perehtyi kunnan arvoihin ja talousnäkymiin, pelasi budjettipeliä, teki suosituksia talousarvioon ja esitteli suositukset kunnanvaltuuston talousarvioseminaarissa. Lue lisää Merikarvian kokeilusta ja paneelin suosituksista.
- Kaarinassa ja Mäntyharjulla nuorisovaltuustot saivat perehdytyksen kunnan talouteen, pohtivat tärkeimpiä kehittämiskohteita ja antoivat suosituksensa talousarvioon. Nämäkin vietiin mukaan valmisteluun. Lue lisää Kaarinan ja Mäntyharjun kokeiluista. Kokeilut koordinoi Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry.
Sitran rahoituksen lisäksi kokeiluissa kansalaispaneeleja ja nuorisovaltuustoja tuettiin kunnan talouteen perehtymisessä sekä ehdotusten vaikutusten tarkastelussa laskentatoimen konsultin voimin.
Kokeilut päättyvät vuoden 2024 alussa toteutuksen ja tulosten arviointiin. Jaamme parhaat toimintatavat, välineet ja opit kaikkien kuntien käyttöön.
Kokeilut 2024
Kokeilut kytkeytyvät kuntien vuoden 2025 talouden suunnitteluun normaalin suunnitteluprosessin osana. Rahoitushaun perusteella kokeilukumppaneiksi valittiin Turku, Jyväskylä, Salo ja Rautalampi. Kukin kunta kokoaa satunnaisotannalla kansalaispaneelin, joka ottaa kantaa kunnan taloudessa tunnistettuun keskeiseen kysymykseen antaen suosituksensa talousarvioprosessin eri vaiheissa.
Näin kokeiluissa edetään:
- Turussa kansalaispaneeli tarkastelee talouden tasapainotusta lasten ja nuorten näkökulmasta ilmiölähtöisesti. Paneeli antaa suosituksensa vuoden 2025 talouden ja toiminnan suunnitelmiin jo niiden valmisteluun, eri lautakunnille sekä kaupunginvaltuustolle.
- Jyväskylässä kansalaispaneeli tarkastelee talouden tasapainotusohjelman vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen ja kohdentumista eri väestöryhmiin. Paneeli antaa tarvittaessa suositukset painopisteen korjaamiseksi talousarvioon. Paneelin julkilausuma julkaistiin 27.5.2024.
- Salossa kansalaispaneeli perehtyy kaupungin toiminnan ja talouden arviointiin sekä investointitarpeisiin. Paneeli antaa suositukset tämän vuoden arviointikertomukseen, seuraavaan talousarvioon sekä vuosien 2026–2029 investointisuunnitelmaan.
- Rautalammilla kansalaispaneeli perehtyy kunnan omistaman vuokrataloyhtiön tilanteeseen ja asuntotarjonnan rooliin kuntataloudessa, sekä antaa suositukset vuokra-asumisen kehittämiseen kunnanhallitukselle.
Kokeiluista saadaan kokemuksia, miten kuntalaisten osallistuminen auttaa näiden kysymysten ratkaisemisessa erilaisissa kunnissa. Samalla pyritään löytämään toimintamalleja, jotka voivat vakiintua osaksi kaikkien kuntien talouden suunnittelua.
Kokeilut päättyvät vuoden 2025 alussa toteutuksen ja tulosten arviointiin. Jaamme parhaat toimintatavat, välineet ja opit kaikkien kuntien käyttöön.
Kehittämisverkosto
Sitran kokoama valtakunnallinen kehittämisverkosto edistää kuntien talouden suunnitteluun osallistumista: sen käytäntöjen kehittymistä, kokeiluja sekä käyttöönottoa. Verkostossa seurataan kokeilujen etenemistä, syvennetään tietämystä, jaetaan osaamista, luodaan kumppanuuksia ja mallinnetaan toimintatapaa.
Jos työskentelet kuntien talouden suunnittelun parissa ja haluat edistää siihen osallistumista, voit myös itse ilmoittautua mukaan verkostoon lomakkeella. Verkosto työskentelee etä- ja lähitapaamisissa noin 3–4 kertaa vuodessa.
Ulkomaisten esimerkkien tarkastelussa yhtenä johtolankana toimii lopputulosperusteinen eli hyötyperusteinen budjetointitapa (outcome based budgeting). Siinä määritellään ensin toivotut tulokset ja tunnistetaan niihin tähtäävät panokset, joista sitten rakentuu budjetti. Kuntalaisten osallistuminen tukee lopputulosperusteista budjetointia, sillä kunnan toiminnassa tulokset liittyvät lähes aina kuntalaisten elämään.
Verkoston tapaamisten materiaaleja
| 8.5.2023 |
1. tapaaminen
– Pieksämäen kaupungin talouden tasapainotus 2015 ja asukkaiden oma-aloitteinen osallistuminen / kyläasiamies Mervi Lintunen, Järvi-Suomen Kylät ry
– Kuntien talouden kaksisuuntainen mallintaminen / laskentatoimen professori Hannu Ojala, Itä-Suomen yliopisto |
|---|---|
| 19.6.2023 |
2. tapaaminen
– Sitran rahoitushakuun 14.6.2023 saapuneet ideat ja alkavien kokeiluhankkeiden evästäminen / johtava asiantuntija Jonna Heliskoski, Sitra
– Järvenpään kaupungin talouspeli / osallisuuden erityisasiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen, Järvenpään kaupunki – Jyväskylän kaupungin talouden tasapainotustyöhön liittyvät kyselyt ja vastausten koonti / viestintäjohtaja Emmi Palokangas, Jyväskylän kaupunki – Valtiokonttorin Tutki kuntia -palvelu ja sen kehitysnäkymät / raportointiasiantuntija Jukka Kujala, Valtiokonttori |
| 7.9.2023 |
3. tapaaminen
– Alankomaiden julkisen sektorin outcome-lähtöinen budjetointi / johdon konsultit Janne Suutarinen ja Sander van Veldhuizen, PricewaterhouseCoopers
– Saksan kuntien Bürgerhaushalt ja miksi sen suosio on ollut laskussa / asiantuntija Pauli Saloranta, Sitra |
| 28.11.2023 |
4. tapaaminen
– Vuoden 2023 kokeilujen toteutuminen ja alustavat tulokset:
Kaarinan nuorisovaltuuston talousarvion varjobudjetti / controller Vilma Tikakoski Merikarvian RatkaisuTori-kuntalaispaneelit kunnan taloussuunnittelussa / hallintopäällikkö Sari Hatanpää Mäntyharjun nuorisovaltuuston varjobudjetointikokeilu / koordinaattori Jonna Juhola Pieksämäen kansalaispaneelin budjetti- ja strategiasuositukset / projektiryhmän jäsen, kuntalaisaktiivi Veera Ullah – Vuoden 2024 kokeilurahoituksen eteneminen |
| 17.5.2024 |
5. tapaaminen
Tapaamisen teemana oli tietojohtaminen talouden suunnittelussa.
– Keynote-puheenvuoro luottamuksesta / tietojohtamisen professori Kirsimarja Lundqvist, LUT – Kuntakokeilujen etenemisen tilanne Turku / Aino Pohjanvirta, erityisasiantuntija Jyväskylä / Matleena Kantola, osallisuuskoordinaattori Salo / Saija Karnisto-Toivonen, kehittämispäällikkö Rautalampi / Seija Korhonen, Mansikka ry – Delfoi-menetelmä kuntalaispaneelin toimeksiannon suunnittelussa / asiantuntija Otto Tähkäpää, Sitra |
| 17.5.2024 |
5. tapaaminen
Tapaamisen teemana oli tietojohtaminen talouden suunnittelussa.
– Keynote-puheenvuoro luottamuksesta / tietojohtamisen professori Kirsimarja Lundqvist, LUT – Kuntakokeilujen etenemisen tilanne Turku / Aino Pohjanvirta, erityisasiantuntija Jyväskylä / Matleena Kantola, osallisuuskoordinaattori Salo / Saija Karnisto-Toivonen, kehittämispäällikkö Rautalampi / Seija Korhonen, Mansikka ry – Delfoi-menetelmä kuntalaispaneelin toimeksiannon suunnittelussa / asiantuntija Otto Tähkäpää, Sitra |
| 3.10.2024 |
6. tapaaminen
Tapaamisessa kuulimme tuoreet kokemukset kuntakokeilujen toteutuksesta ja tuloksista.
Jyväskylä / Matleena Kantola, osallisuuskoordinaattori Rautalampi / Anu Sepponen, kunnanjohtaja ja Merja Koivula-Laukka, hallintojohtaja Salo / Sari Laakso, sisäinen tarkastaja Turku / Aino Pohjanvirta, erityisasiantuntija |
Ota yhteyttä
Rohkeasti vaan!
Ajankohtaista
Uusinta uutta.