sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot
Päättynyt hanke 9/2017 – 10/2019
Sitran kokoamalla listalla esitellään kuntien inspiroivimmat kiertotalouden toimet, jotka voidaan ottaa käyttöön myös muualla Suomessa. Lisää tärppejä ja ohjenuoria kuntasi kiertotalouteen siirtymiselle löydät Kuntaliiton sivuilta.
Mistä oli kyse?
Lista esittelee kuntien kiinnostavimpia kiertotaloustekoja sekä askelmerkkejä näiden käyttöönottoon. Tavoitteena on tehdä myös kiertotalouden hyötyjä näkyviksi. Esillä olevat konkreettiset teot lisäävät tietoisuutta kiertotalouden mahdollisuuksista. Haluamme, että parhaat kiertotalousratkaisut leviävät myös muualle Suomeen.
Mitä saatiin aikaan?
Vuoden 2018 listan Sitran kiertotaloustiimi kokosi tunnistamistaan kuntien kiinnostavimmista kiertotalousteoista. Lisäksi vinkkejä listalle kerättiin avoimesti kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Listauksen julkistamisen yhteydessä huhtikuussa 2018 kiinnostavimmat kiertotalousteot palkittiin 10 000 euron rahapalkinnoilla. Palkinnoista päätti paneeli, jonka puheenjohtajana toimii kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi Sitrasta.
Listan osa-alueet
Listassa on neljä osa-aluetta. Alla luetellaan esimerkkejä, millaisissa asioissa kunnan kiertotalousteot voivat näkyä:
Strategia ja johtaminen. Ovatko kiertotalous, resurssiviisaus tai hiilineutraalius läpileikkaavasti mukana kunnan strategiassa ja johtamisessa? Miten kuntaa ohjataan kohti kiertotaloutta; onko kunnan vahvuusalueita tunnistettu? Onko strategiaa jalkautettu johtamiseen, entä seurataanko ja mitataanko tavoitteiden täyttymistä? Onko kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä huomioitu talousarviossa? Entä maankäytön suunnittelussa? Ohjaako kunta omistajana yhtiöitään – esimerkiksi jätehuollossa, vesihuollossa tai energia-alalla – kiertotalousratkaisuihin?
Kiertotalouden markkinat. Miten kunta mahdollistaa kiertotaloutta? Millaisia ovat sen hankinnat (hankinnat palveluina, elinkaarihankinnat, innovatiiviset hankinnat, kiertotalousekosysteemien edistäminen), entä hankintakategoriat ja –kriteerit? Käyttääkö se rahoitusta edistämään kiertotaloutta (kiertotaloutta edistävät vaikuttavuusinvestoinnit, investoinnit kiertotalouteen, kiertotaloutta edistäviä rahoitusinstrumentteja käytössä)? Miten kunta on luonut mahdollisuuksia kiertotalousbisnekselle tai kiertotalouden markkinoille? Ratkaisu voi löytyä myös yritysyhteistyöstä tai yhteistyöstä elinkeinoelämän kiertotaloustoimijoiden kanssa. Kunta voi myös luoda alustoja uudenlaiselle liiketoiminnalle.
Kiertotalous kunnan tehtävissä. Tämä osa-alue jakaantuu viiteen alaluokkaan:
Kestävä ruokajärjestelmä. Kunta on mukana näkyvästi alueen oman ruokakulttuurin kehittämisessä. Ruokajärjestelmässä käytetään uusiutuvaa energiaa, kierrätetään ruuan tuotannon ravinteet ja ruoka myös kulutetaan alueella, jossa se on tuotettu. Ruokahävikkiä mitataan, vähennetään tai minimoidaan julkisissa keittiöissä. Mikä on kasvisruuan osuus julkisten ruokapalveluiden tarjonnasta? Löytyykö kunnan alueelta agroekologisia symbiooseja?
Liikkuminen. Mitä ovat autoilua vähentävät ratkaisut? Millaisia liikkumisen yhteiskäyttöpalveluita kunnassa on mahdollistettu ja millaista on niiden saatavuus ja käyttöaste? Entä joukkoliikenteen? Miten pyöräilyä on mahdollistettu ja tehty houkuttelevammaksi – entä kuinka tavoitteellista on liikennesuunnittelu ja käytetäänkö kunnan omissa kuljetuksissa vaihtoehtoisia käyttövoimia? Yhdistelläänkö kyytejä yli perinteisten alue- ja toimijarajojen? Onko esimerkkejä siitä, miten kunnan organisaatiossa tuetaan yhteisöllistä liikkumista?
Jätehuolto & kierrätys. Onko jätehuollon investoinneissa huomioitu kunnan muut toiminnot? Entä onko edistetty hulevesien hallintaa, materiaalitehokkuuden lisäämistä, jätteen määrän vähentämistä, kierrätyksen ja uusiokäytön lisäämistä? Entä biohajoavien jätteiden kierrätystä, ravinteiden kierrätystä? Otetaanko kierrätysmateriaaleista talteen arvokkaita raaka-aineita? Onko jätevesiratkaisuissa edistyksellisyyttä?
Rakentaminen & infra. Onko kunnassa innovatiivista uusio- tai yhteiskäyttöä? Tukevatko rakennusmääräykset ja tontinluovutuskriteerit kiertotaloutta? Millaista on elinkaariajattelu ja ekosuunnittelu rakentamisen prosesseissa; entä kaavoituksen toteutuksen ratkaisut, esimerkiksi yleisillä alueilla kuten kaduilla; käytetäänkö uusiomateriaaleja? Kuinka suuri osuus on puurakentamisella? Hyödynnetäänkö maamassoja? Onko rakentamisen kokonaisjätemäärää saatu vähennettyä, ja onko lupaviranomaisilla kiertotalousosaamista?
Avoin kategoria. Joku muu kiertotaloutta edistävä toimi, joka liittyy kunnan tehtäviin.
Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus. Onko kunnassa toteutettu kiertotalouteen liittyviä kasvatus- ja opetuskampanjoita, lisätty tietoisuutta? Onko kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja neuvontaa, kiertotaloustapahtumia kuntalaisille, kuntalaisten kanssa toteutettuja kiertotalouskokeiluja tai -aloitteita, barometrejä ja kyselyitä?
Kuka oli mukana?
Listan kokoamisesta vastasi Sitran kiertotaloustiimi yhteistyössä Kuntaliiton ja SYKEn asiantuntijoiden kanssa. Hanke suunniteltiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa, jotta se vastaisi parhaiten kuntakentän tarpeisiin.
Mitä seuraavaksi?
Syksyllä 2019 Kuntaliitto ja Sitra esittelivät yhdeksän kiinnostavaa kuntien kiertotaloustekoa ja askeleet, joiden avulla myös muut kunnat voivat ottaa teot käyttöönsä. Nämä kiertotaloustärpit ovat jatkoa Kuntien kiinnostavimmat -listalle, joka nosti esiin kysymyksen siitä, voisiko kuntatekojen jakamisen lisäksi kertoa jatkossa myös vinkkejä, joiden avulla muut kunnat voisivat toteuttaa teot. Sitra, Kuntaliitto ja SYKE valitsivat kiertotaloustärpit yhdessä ilman hakua.
Sitra, Kuntaliitto ja SYKE järjestivät myös vuonna 2019 ensimmäistä kertaa Vuoden kiertotalouskunta -kilpailun, joka kirittää kuntia kiertotalouteen. Ensimmäisenä vuonna kilpailun voitti Jyväskylä ja kunniamaininnat menivät Lappeenrantaan ja Ouluun. Osallistu ensi vuoden kilpailuun Kuntaliiton sivuilta.
KUNTARATKAISUT
5 voittajaa ja 4 kunniamaininnan saanutta kuntaratkaisua inspiraatioksi.
Mukana
Ota yhteyttä
AJANKOHTAISTA