sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla?
Selvitämme, mitä hyvinvointialueiden päätöksenteko maksaa. Lisäksi kartoitamme, miten asukkaat ja luottamushenkilöt voivat vaikuttaa päätöksentekoon nykyisessä järjestelmässä. Tutustu helmikuussa 2025 julkaistuun selvitykseen!
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Mistä on kyse?
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät palveluiden järjestämisestä yli 20 miljardin euron edestä koko maan tasolla. Kyseessä on merkittävä rahan ja vallan siirto uudelle hallinnon tasolle. Uudistusta on kuvattu jopa Suomen itsenäisyyden ajan suurimmaksi hallintouudistukseksi.
Hyvinvointialueiden päätöksentekorakenne ja päätösvastuu vaihtelevat alueittain. Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla aluevaltuusto, -hallitus ja tarkastuslautakunta. Lisäksi kaksikielisellä hyvinvointialueella on kansalliskielilautakunta ja alueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on saamen kielen lautakunta. Jokaisella hyvinvointialueella pitää myös olla nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto.
Parhaillaan usealla alueella arvioidaan päätöksenteon rakennemalleja ja niiden toimivuutta. Tähän kannustavat hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne sekä kokemus päätöksenteon moniportaisuudesta.
Uudistuksen tarkoituksena oli vahvistaa integraatiota sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen välillä, mutta esimerkiksi lautakuntien runsas määrä saattaa eriyttää toimialojen välistä yhtenäisyyttä. Kaikki poliittiset järjestelmät joutuvat hakemaan optimaalista tasapainoa toiminnan tehokkuuden ja legitimiteetin välillä.
Sitra teki Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? -selvitystä, jonka tarkoituksena on auttaa hyvinvointialueita luomaan tilannekuvaa ja tekemään parhaita mahdollisia ratkaisuja, nyt kun useat hyvinvointialueet tarkastelevat päätöksentekojärjestelmäänsä.
Mitä teimme?
Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? -selvityksessä kartoitamme hyvinvointialueiden päätöksentekorakenteiden hintaa. Lisäksi tarkastelemme asukkaiden ja luottamushenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa hyvinvointialueen päätöksentekoon nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä.
Selvityksessä tarkastellaan erityisesti asukasosallistumisen menetelmien ja luottamushenkilön toimien vaikutusta päätöksentekoon. Ajatuksena on, että vain päätöksentekoon kytkeytyvillä osallistumisen tavoilla ja luottamushenkilöiden toimilla on merkitystä edustuksellisessa päätöksentekojärjestelmässämme.
Selvityksen tavoitteena on antaa suosituksia siitä, mitä hyvinvointialueen päätöksentekorakenteen osalta pitäisi huomioida, jotta luottamushenkilöiden työ olisi vaikuttavaa ja tehokasta. Lisäksi tavoitteena on demokratiakulujen tarkastelun kautta antaa suosituksia asukkaiden äänen vaikuttavimmin kantavien toimintamallien käytöstä.
Selvityksen tarkasteluajanjakso on 1.1.2023–30.6.2024.
Keitä oli mukana?
Selvityksessä ovat mukana kaikki 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Lisäksi jokaiselta viideltä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta eli YTA alueelta on valittu yksi hyvinvointialue, jonka demokratiakuluihin syvennytään tarkemmin. Nämä hyvinvointialueet ovat Pirkanmaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Lappi sekä Helsingin kaupunki.
Sitra ja valtionvarainministeriö tekivät selvitystä yhdessä konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupin kanssa. Sitra rahoitti selvityksen.
Missä mennään?
Hanke alkoi kesäkuussa 2024 ja Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla -selvitys julkaistiin 27.2.2025.
