Pohjois-Suomen liikkumispalvelut vauhtiin yhteistyöllä
Päättynyt hanke 08/2018 – 10/2019
Vauhditimme Pohjois-Suomen alueella liikkumispalveluiden digitalisointia ja yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden kestävän sekä jaetun liikkumisen helpottamiseksi.
Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen matkailukohteet ja nähtävyydet ovat sijoittuneet eri puolille pitkien etäisyyksien päähän. Joukkoliikennettä on tarjolla lähinnä talvella, ja tällöinkin vain keskeisten kohteiden välillä.
Hankkeen tavoitteena oli luoda Pohjois-Suomen kuntarajat ylittävä liikkumispalveluiden strateginen yhteistyömalli ja -verkosto sekä digitaalinen alusta (reittiopas) liikkumispalveluille. Näin edistetään alueiden parempaa saavutettavuutta ja jaettujen liikkumispalveluiden käyttöä oman auton sijaan. Matkailualueiden ja liikennöitsijöiden yhteistyö on tavoitteiden saavuttamiseksi keskeistä.
Hanke on tulosta vuoden 2018 alkupuoliskolla Sitran toteuttamasta alueellisen liikkumisen rahoitushausta. Rahoitushaku ja sen hankkeet toteuttivat muiden muassa Sitran rahoittamaa Liikennealan kansallista kasvuohjelmaa 2018–2022. Hankkeessa jatkettiiin sekä laajennettiin myös Ylläksellä 2015-2018 käynnistynyttä yhteistyötä sekä pilotoitua kokonaisuutta.
Mitä saatiin aikaan?
Hankkeessa muodostettiin yhteistyöverkosto Lapin reittioppaan kehittämiseksi ja pilotoimiseksi sekä reittioppaan jatkuvan ylläpidon synnyttämiseksi. Verkosto muodostui keskeisistä liikenteen ja matkailun tutkimuslaitoksista, matkailuyhdistyksistä, kunnista ja kaupungeista sekä kehitysyhtiöistä. Reittiopasta pilotoitiin, mutta pysyvää yhteistyömallia ei vielä löytynyt.
Hankkeessa muodostettiin tilannekuva Pohjois-Suomen liikkumisesta. Hankkeen edetessä kohdealueiden toimijoita valmennettiin liikkumispalveluiden, kuten ski- ja lentokenttäbussien digitointiin. Myös esimerkiksi matkailukohteiden paikkatietoja digitointiin yli 300 kappaletta, ja alueilla toimiville liikkumispalveluille laadittiin ohjeistus palveluiden viemisestä OpenStreetMap-ympäristöön.
Ylläksellä liikkumispalveluiden viemistä Lapin reittioppaan kokeiluversioon jatkettiin aiempien hankkeiden pohjalta. Reittiopasta testattiin myös esimerkiksi Kuusamossa ja Syötteellä. Lisäksi bussien reaaliaikatoimintoja pilotoitiin reittioppaalla ja tekninen valmius osoittautui hyväksi.
Yksi osatavoitteista oli kehittää avoimen lähdekoodin työkalu (GTFS-editori), jolla liikennöitsijät voivat helposti viedä reittejä ja aikatauluja digitaaliseen reittioppaaseen. Kehitystyötä tehtiin avoimen lähdekoodin Conveyal-työkalun päälle. Työ pääsi hyvään vauhtiin, ja työkalulla digitoitiin reittejä onnistuneesti. Se ei kuitenkaan ole valmis laajamittaiseen käyttöönottoon, eikä aika ollut kypsä liikennöitsijöiden osallistamiseksi kehitystyöhön. Myös toimintamallit ja kannusteet puuttuvat digitoinnin ja jaetun liikkumisen edistämiseksi. Esimerkiksi kunnat tai muut hankkijat voisivatkin kilpailutus- ja sopimusvaiheessa velvoittaa liikennöitsijät kyytien vapaiden paikkojen tarjoamiseen kaikille.
Työn keskiössä oli löytää jatkuva yhteistyömalli (vastuutahot ja prosessi) liikennetietojen digitointiin ja Lapin reittioppaan ylläpitoon. Hanketoimijat ehdottivat muutamille keskeisille tahoille yhteisrahoitteisen ja avoimen kansallisen palvelualustan perustamista, mutta ehdotus ei toistaiseksi johtanut sitoutumiseen.
Kuka oli mukana?
Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 11 matkailualuetta Kuusamosta Utsjoelle. Sitra rahoitti hankkeessa Lapin yliopistoa (Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti, MTI) ja Ylläksen Matkailuyhdistys Ry:tä strategisen yhteistyön rakentamisessa Pohjois-Suomen alueiden välille. Sitran puolelta hankevastaavana oli Heikki Sorasahi. Lapin yliopisto vastasi hankkeen koordinoinnista sekä toimijaverkoston kartoittamisesta ja kokoamisesta. Ylläksen Matkailuyhdistyksen päävastuulla oli Pohjois-Suomen alueiden tukeminen ja sitouttaminen liikkumispalveluiden digitalisoinnin kehittämiseen.
Apinf Oy kehitti Sitran rahoittamana avoimen lähdekoodin työkalua (GTFS-editori) liikennetiedon digitalisointiin.
Hankekokonaisuuden avaintoimijoihin lukeutui myös Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, joka vastasi avoimen liikkumispalvelualustan kehityksestä ja käyttöönotosta. Muita keskeisiä sidosryhmiä ja osarahoittajia olivat Enontekiön kunta, Kemijärven kaupunki, Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Muonion kunta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pudasjärven kaupunki, Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys, Sallan kunta, Sodankylän kunta, Elinkeinot & kehitys Nordica, Naturpolis oy ja Kideve Elinkeinopalvelut.
Mitä seuraavaksi?
VTT ja Lapin yliopisto jatkavat hankkeessa aloitettua työtä Business Finlandin rahoituksella FIT ME! – Foreign Individual Travelers’ hospitality and Mobility Ecosystem -hankkeessa (9/2019-2/2020). Lisäksi Lapin yliopistolla ja Kideve elinkeinopalveluilla on valmisteilla samaan aihepiiriin liittyvä laajemmin liikkumisen palveluiden alueellisiin erityispiirteisiin keskittyvä EAKR-hanke.
Business Finlandin koordinoimassa KEINO-osaamiskeskuksen Älyliikenteen kehittäjäryhmässä pohditaan Suomen liikennealan avainsidosryhmien kesken datan roolia ja yhteistyömalleja liikkumispalveluiden edistämiseksi.
Lisätietoja: www.arcticmaas.fi, Twitterissä @OpenArcticMaaS.
Mistä oli kyse?