sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Ravitsemus ja maatalous
Ravitsemus on hyvinvointimme perusta. Maatalouden ja ruuan kulutuksen on sovittava luonnon kantokyvyn rajoihin ja toimintamme vastattava luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, ilmastonmuutokseen ja ravinnekierron epätasapainoon. Hankkeilla edistetään ratkaisuja kestävyyssiirtymään, joka turvaa huoltovarmuuttamme.
Ajankohtaista
Mistä on kyse?
Ruokajärjestelmää haastavat ilmastokriisi ja luontokato. Hankekokonaisuus edistää ruokajärjestelmän kestävyysmuutosta Suomessa siten, että luonnon, ruuantuotannon ja ravitsemuksen näkökulmia käsitellään yhdessä ja niin, että keskinäisriippuvuudet tunnistetaan.
Ruokaturvan varmistamiseksi on tärkeää tunnistaa kestävän ruokajärjestelmän askelmerkit ja muutostarpeet erityisesti alkutuotannon lähtökohdista Suomen ilmasto- ja maaperäoloissa. Maatilojen kannattavuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus nähdään osana kestävyystarkastelua. Metsät ovat tärkeä osa suomalaista maatilakokonaisuutta ja maaseutuympäristöä sekä marjoin ja sienin osana suomalaista ruokakulttuuria.
Ihmisen hyvinvointi ja luonnon hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa ja luovat yhdessä perustan ruuan huoltovarmuudelle. Ravitsemus kytkeytyy muihin perustarpeisiimme kuten veteen, suojaan ja lämpöön, jotka kaikki ovat riippuvaisia luonnon ekosysteemipalveluista. Kyse on planetaarisesta terveydestä ja arjen hyvinvoinnistamme.
Käynnissä olevat hankkeet
Marraskuussa 2023 julkaistiin Sitran työpaperi kestävän ruokajärjestelmän tavoitteista ja ehdotuksista toimenpiteiksi.
Kokonaisuudessa tunnistettiin viisi osa-aluetta, jotka tarvitsevat lisää tietoa ja kehitystyötä Sitran ehdottamien toimenpiteiden onnistumiseksi:
- Ruuantuotannon biodiversiteettivaikutukset
- Kasviproteiinin omavaraisuusnäkymät
- Ravinteiden kierto yhdyskunnista
- Pakkausmerkintöjen yhdenmukaistaminen tuotepasseissa
- Ekosysteemipalvelujen arvottaminen ja sisällyttäminen tukijärjestelmään.
Sitra edistää kestävyysratkaisuja kaikkien viiden tunnistetun kehittämiskohteen alueella: Ruuantuotannon biodiversiteettivaikutuksista (1) käynnistettiin vuonna 2023 yhteistyössä BSAG:n ja Helsingin yliopiston kanssa Maatalouden biodiversiteettiratkaisut -hanke, jota Sitra rahoittaa.
Marraskuussa alkoi Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toteuttama ja Sitran rahoittama hanke kasviproteiinin omavaraisuusnäkymistä (2), mikä luo pohjatietoa muutokselle, jossa eläinperäisestä proteiinista siirrytään kasvipainotteisempaan. Tavoitteena siirtymässä on turvata suomalaisten ravitsemustarve ja torjua ilmastokriisiä ja luontokatoa huoltovarmuudesta tinkimättä.
Maatalous, ruokavalio, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat tiivisti kytköksissä tosiinsa. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan keskeinen peltojen biodiversiteetin heikentyminen johtuu maaperän orgaanisen aineksen vähenemisen lisäksi laiduntavan karjan puutteesta (pdf), mikä tulee ottaa huomioon proteiiniravitsemuksen kokonaistarkastelussa.
Ravinteiden kiertoa yhdyskunnista (3) edistetään asiantuntijaryhmän analyysin pohjalta. Sitra on ollut mukana edistämässä ravinteiden kiertoa Laatulannoite 2.0 -hankkeen ohjausryhmässä ja 21.3.2024 Sitran tiloissa järjestetyssä työpajassa.
Ruokajärjestelmän muutos vaatii mittaamisen ja mittariston kehittämistä niin alkutuotannossa kuin kuluttajatuotteissa. Kestävässä ruokajärjestelmässä kuluttaja tietää, missä ja miten ruoka on tuotettu ja voi vaikuttaa valinnoillaan ruuan kestävyyteen läpi ketjun. EU:n ruokastandardit tulisi asettaa sisämarkkinoilla tarjottuun ruokaan eikä pelkästään tuotantotapoihin kuten nykyisin.
Tuotantotapoihin asetetut ja kustannuksia korottavien standardien ongelma on se, etteivät ne koske sisämarkkinoiden ulkopuolelta tuotua ruokaa, antaen näin ollen kilpailuetua tuontiruoalle. Pakkausmerkintöjen yhdenmukaistaminen (4) vaatii siten paljon kehitystyötä. Sitran ja S-ryhmän yhdessä rahoittama hanke luontojalanjälkilaskennasta luo perustaa tähän tiedontarpeeseen.
Ekosysteemipalvelujen arvottaminen ja sisällyttäminen tukijärjestelmään (5) on keskeinen osa kestävää ruokajärjestelmää. Sitra on julkaissut aiheesta kaksi työpaperia: Putting nature at the heart of the European Green Deal (tiivistelmä suomeksi) ja luontopääoman tilinpitoa käsittelevän Luontopääoma kartalle ja euroiksi sekä kirjoituksen Maaseudun Tulevaisuudessa.
Päättyneet hankkeet ja taustaa
Viime vuosina maataloutta on käsitelty Sitran aiemmissa selvityksissä Korjausliike: Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia (2021) ja Elintarviketuotannon murros (2023).
Kestävän ruokajärjestelmän lähtökohtana on planetaarinen terveys, jota on avattu julkaisuissa Tavoitteena planetaarinen terveys (2023) ja Planetaarinen terveys rakentuu luontoyhteydelle (2023).
