Business ecosystems are creating new business opportunities for asymmetric partners

Toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa, koska kilpailusta on tullut aiempaa aggressiivisempaa, asiakkaiden vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja monet alat ovat siirtyneet kilpailemaan innovaatioilla tehokkuuden sijasta. Yrityksiltä edellytetään sopeutumis- ja uudistumiskyvykkyyttä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Liiketoiminnalliset ekosysteemit ovat yksi ratkaisu tähän ongelmaan, sillä ne ovat modulaarisia ja hajanaisia rakenteiltaan, mikä mahdollistaa joustavuuden ja nopeamman reagointikyvyn muuttuviin tilanteisiin (Still, Lähteenmäki & Seppänen, 2019).

Liiketoiminnalliset ekosysteemit ovat taloudellisia yhteisöjä, jotka yleensä rakentuvat alustojen ympärille (Bosch-Sijtsema & Bosch, 2015). Ekosysteemeihin kuuluu monia toimijoita, kuten yrityksiä, organisaatioita sekä yksilöitä. Ekosysteemien päätavoitteena on tuottaa arvoa asiakkaille (Rinkkala et al., 2019). Liiketoiminnalliset ekosysteemit voivat tuoda yritykselle paljon sekä strategisia mahdollisuuksia että operatiivisia hyötyjä. Mikäli yritys haluaa perustaa ekosysteemin tai liittyä olemassa olevaan ekosysteemiin, sen täytyy tehdä monia strategisia päätöksiä. Yritysten tulee esimerkiksi harkita, minkä roolin he ottavat ekosysteemissä ja kuinka he osallistavat kumppaninsa arvontuotantoon.

Ekosysteemejä tutkittiin osana pro gradu -projektia, joka toteutettiin vuoden 2020 kevään ja kesän aikana. Tutkimuksessa pureuduttiin yritysten toimintaan kolmessa eri ekosysteemissä. Syvähaastattelujen avulla saatiin arvokasta tietoa olemassa olevien ekosysteemien toiminnasta ja niiden perustamisesta. Haastatteluista ilmeni, että sekä isot että pienet yritykset hyötyvät yhteistyöstä ja datan jakamisesta liiketoiminnallisissa ekosysteemeissä. Hyötyihin lukeutuivat esimerkiksi uudet tulovirrat ja aiempaa tyytyväisemmät asiakkaat. Datan jakaminen kumppanien kesken antoi myös yrityksille työkaluja parantaa omaa toimintaansa. Lisäksi yhteistyöllä nähtiin olevan positiivinen vaikutus yritysten brändiin. Joissakin tapauksissa yhteistyö vähensi yritysten riskinoton tarvetta ja kuluja. Tutkimuksen aikana löydettyjen haasteiden todettiin koskettavan toimintaa kumppanien välillä. Esimerkiksi yhdessä ekosysteemissä haasteita asetti ajoittain jäsenten välinen koko ja rakenne-erot. Lisäksi toisessa ekosysteemissä taloudellisia tavoitteita ei vielä ollut saavutettu, mutta toimijat uskoivat, että ne on mahdollista saavuttaa tulevaisuudessa. Kaikki haastatellut ekosysteemin jäsenet olivat erittäin tyytyväisiä ekosysteemiin ja yhteistyöhön kumppaneidensa kanssa.

Tuloksista voidaan todeta, että yritysten on kannattavaa luoda ekosysteemeitä tai liittyä olemassa oleviin ekosysteemeihin. Suurten yritysten tulisi jakaa dataansa pienemmille toimijoille, sillä se auttaa isoja yrityksiä keskittymään ydinosaamiseensa ja helpottaa mukautumista muuttuviin markkinatilanteisiin. Datan jakamisen kustannukset voidaan kuitata lisäämällä kustannusten hinta asiakkaan maksamiin palvelumaksuihin. Näin ollen myös pienempiä potentiaalisia kumppaneita voidaan ottaa mukaan ekosysteemeihin. Yritysten tulisi myös oppia jo olemassa olevien ekosysteemien kokemuksista ja ottaa niistä esimerkkiä. Lisäksi on tärkeä tunnistaa, että ekosysteemit eivät tunne maiden rajoja, sillä kilpailu on kansainvälistä. Yksi tärkeimmistä löydöksistä oli, että yritykset eivät tee yhteistyötä, vaan ihmiset tekevät.