julkaisut

Digitaaliset tuotepassit vauhdittamassa Euroopan kestävää kasvua (tiivistelmä)

Suomalaisten pilottihankkeiden tärkeimmät opit kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämiseen

Kirjoittajat

Henna Suomi, Pirkka Frosti (Ioxio), Taru Rastas, Heikki Aura (Sitra)

Julkaistu

Tiivistelmä

EU pyrkii vauhdittamaan kiertotalouteen siirtymistä erilaisin toimenpitein, joista yksi on digitaalisten tuotepassien (Digital Product Passport, DPP) hyödyntäminen. Digitaalista tuotepassia voi ajatella fyysisen esineen digitaalisena versiona. Se tarjoaa tarkkaa ja luotettavaa tietoa tuotteesta läpi sen valmistus- ja kuljetushistorian, esimerkiksi sen raaka-aineista, materiaaleista ja turvallisuudesta. Tulevaisuudessa lähes kaikilta EU:n markkinoille tulevilta tuotteilta vaaditaan digitaalinen tuotepassi. 

Suomessa joukko eri alojen yrityksiä ja toimialajärjestö tutkivat neljässä pilottihankkeessa digitaalisten tuotepassien haasteita ja mahdollisuuksia. Tulevaisuustalo Sitra rahoitti akku-, tekstiili- ja logistiikka-alan kokeiluja. 

Työpaperi kokoaa yhteen näiden pilottihankkeiden oppeja sekä suosituksia siitä, miten digitaalisten tuotepassien avulla voidaan vastata sääntelyyn, kehittää uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, sekä vauhdittaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Työpaperin huomiot ja johtopäätökset perustuvat tämänhetkiseen tietoon ja pilottihankkeiden tuloksiin, mutta samalla on muistettava, että tuotepassien kehitys etenee jatkuvasti. 

Pilottien löydökset liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen, datan käyttöön ja teknologisten ratkaisujen soveltamiseen. Pilotit osoittavat, että digitaaliset tuotepassit tarjoavat mahdollisuuksia uusille kiertotalouden mukaisille liiketoimintamalleille. Lisäksi havaittiin, että yrityksillä on haasteita hahmottaa kaikkia digitaalisiin tuotepasseihin liittyviä tulevia säädöksiä: niiden ymmärtämiseksi tarvitaan esimerkiksi toimialajärjestöjen antamaa tukea. 

Pilottihankkeissa huomattiin, että digitaalisten tuotepassien käyttöönotto edellyttää uusia datan jakamista helpottavia palveluja, kuten datan välityspalveluja. Myös datan saatavuus vaatii uudenlaisia ratkaisuja, niin että eri toimijat pääsevät siihen käsiksi ja voivat hyödyntää sitä arvoketjussa. Datan tuotteistaminen huomattiin piloteissa digitaalisten tuotepassien tietoarkkitehtuurin ja standardoinnin mahdolliseksi perustaksi. Huomionarvoinen havainto oli myös, että julkinen maksuton kokeiluympäristö toimi merkittävänä organisaatioiden välisen datansiirron ja yhteistyön mahdollistavana alustana. 

Pilottien oppeihin nojaten työpaperi antaa Euroopan unionille seitsemän toimenpidesuositusta digitaalisia tuotepasseja koskevan uuden sääntelyn kehittämisen tueksi. 

  1. Euroopan komission ja jäsenmaiden on tuettava eurooppalaisia teollisuuden toimijoita tuotepasseihin valmistautumisessa. Digitaalisia tuotepasseja koskevan sääntelyn toimeenpanossa on huomioitava eri toimialojen ja yritysten datan hyödyntämisen kypsyysaste sekä niiden arvoketjujen monimutkaisuus. Kaikki yritykset ja toimialat eivät vielä osaa hyödyntää dataa strategisesti ja tehokkaasti, ja tämä tulee huomioida sääntelyn kehityksessä. 
  2. Julkisen sektorin tulee näyttää vahvasti esimerkkiä tuotepassien käyttöönoton vauhdittamiseksi. Tuotepassien käyttö tulee sisällyttää esimerkiksi julkisten hankintojen kriteeristöön. 
  3. Digitaalisiin tuotepasseihin liittyvään tuotekehitykseen, pilottihankkeisiin ja toimialojen vertaisverkostoihin on investoitava. Investointeja on tehtävä niin EU:n kuin kansallisella tasolla. EU:ssa tarvitaan myös avoimia testialustoja ja kokeiluympäristöjä, jotta yritykset voivat testata erilaisia ratkaisuja tuotepassien tietojen jakamiseksi arvoketjussa ja jotta voidaan osoittaa datavetoisen kiertotalouden liiketoimintapotentiaalia. 
  4. Standardoinnin avulla tulee varmistaa Euroopan digitaalisten tuotepassien järjestelmän sujuva ja kustannustehokas yhteentoimivuus. Järjestelmän tulee perustua laajalti käytettyihin internetprotokolliin ja myös toimialalähtöiset datastandardit pitää huomioida.
  5. Erilaisten tuotetunnisteiden käyttöä tulee tukea, jotta tuotepassit voivat vastata toimiala- ja käyttäjäkohtaisiin tarpeisiin sekä nopeaan teknologiseen kehitykseen. Tuotepassien toteuttaminen edellyttää online- ja offline-tietojen määrittelyä. Toteutuksessa tulee keskittyä standardoidun minimitiedon esittämiseen erilaisilla välineillä, kuten QR-koodeilla, sekä niiden linkittämiseen eri tietolähteisiin, joista lisätiedot ovat luettavissa. 
  6. Eurooppalaisia data-avaruuksia tulee vahvistaa datan jakamisen infrastruktuurina, niin että tuotepassien yhteentoimivuus monialaisissa arvoketjuissa voidaan varmistaa. Jotta digitaalisia tuotepasseja voitaisiin käyttää erilaisiin datan jakamisen ja käyttäjien tarpeisiin, järjestelmien yhteentoimivuus ja teknologianeutraalius tulee varmistaa.
  7. Digitaalisten tuotepassien hallintamallia tulee edistää, jotta voidaan selventää toimijakentän pelisääntöjä. Hallintamalli asettaa säännöt tuotepassikonseptin kehittämiselle ja määrittelee, miten tuotepasseja koskevat päätökset tehdään toimialoilla.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Digital Product Passports: catalysing Europe's sustainable growth

Alaotsikko

Key lessons from Finnish pilots to support the development of circular economy business models

Tekijät

Henna Suomi, Pirkka Frosti (Ioxio), Taru Rastas, Heikki Aura (Sitra)

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2024

Julkaisija

Sitra

ISBN (PDF)

978-952-347-370-6

ISSN (PDF)

2737-1042

Sarja

Työpaperi

Mistä on kyse?