Etelä-Korean ilmastostrategia

Syksyllä 2017 Climate Leadership Coalition (CLC) -yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Keronen törmäsi tietoon, jonka mukaan Etelä-Koreassa on käytössä vihreä luottokortti (Green Credit Card) ja sitä käyttää yli puolet maan aktiiviväestöstä. Mietimme, mikä ihme on vihreä luottokortti ja voisiko sellaisen lanseerata Suomeen?

Tämä Timo Tyrväisen tuottama selvitys läpivalaisee Etelä-Korean kokonaisvaltaisen ilmastostrategian, joka lävistää koko yhteiskunnan: julkisen talouden kaikilla sen toimintatasoilla, kansalaiset kuluttajan roolissaan sekä koko yritysmaailman mukaan luettuna finanssisektorin. Yksi mallin nerokkaista piirteistä on, että sen ensisijainen maksumies ei ole julkinen raha. Suurimman osan kustannuksista kattaa yksityinen liike-elämä.

Korean mallissa on paljon hyviä ideoita, joista iso osa olisi sovellettuna Suomessakin toteuttamiskelpoisia. Suuri osa tämän raportin luvussa 3 esitetyistä aloitteista pohtiikin korealaisten hyvien käytäntöjen jalkauttamista Suomeen. Ehdotukset on pyritty liittämään olemassa oleviin suomalaisiin rakenteisiin ja instituutioihin.

Ennen Pariisin ilmastokokousta finanssimaailman korkein auktoriteetti, Financial Stability Board, tilasi Michael Bloombergin vetämältä asiantuntijaryhmältä raportin, joka julkistettiin joulukuussa 2016. Se kantaa tekijäryhmän Task Force for Climate Related Financial Disclosures mukaan TCFD-raportin nimeä. Johdannossa kansainvälinen asiantuntijaryhmä toteaa:

“

“One of the most significant, and perhaps most misunderstood, risks that organizations face today relates to climate change…

Accordingly, many organizations incorrectly perceive the implications of climate change to be long term and, therefore, not necessarily relevant to decisions made today.”

TCFD, 2016

TCFD moittii raportissaan yritys- ja finanssimaailmaa perspektiiviharhasta. Sama harha näyttää elävän politiikantekijöiden keskuudessa, vaikka Pariisissa saavutettiinkin yksituumaisuus kahdesta tärkeästä asiasta. Ensinnäkin, ilmastonmuutos on totta ja se on ihmisen aiheuttama. Toiseksi, jaettu tavoite on ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle 2°C-asteeseen esiteollisesta ajasta – ja mieluummin lähelle 1,5°C-astetta. Pariisin kokouksen jälkeen konkreettiset ilmastotoimet ovat edenneet nihkeästi. Liian suuri osa poliitikoista pitää ilmastonmuutosta uhkana, joka liittyy tulevaisuuteen. Tässä valheellisessa todellisuudessa kuvitellaan, että tarvittavien päätösten tekemiseen on aikaa. TCFD:n syytös kohtalokkaasta perspektiiviharhasta osuu paitsi yritys- ja finanssimaailmaan myös politiikkaan. Ilmastonmuutos uhkaa jo meidän elinaikanamme.

Ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia. Se ei kuitenkaan sulje pois taloudellisten menestystarinoiden mahdollisuutta. Etelä-Korean ilmastostrategian tavoitteena on ollut vauhdittaa talouskasvua ja vahvistaa innovaatioprosesseja. Tämän strategian perusideat on mahdollista jalkauttaa Suomeen. Ne vahvistaisivat suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn mahdollisuuksia menestyä maailmassa, joka on matkalla vähähiiliseen talouteen. Kysymys on tahdosta ja taidosta.

Tahto liittyy uusien ideoiden pitkäjänteiseen toteuttamiseen ja vanhojen toimintamallien tuntuvaan terävöittämiseen. Taito on kykyä kiertää karikot ja liukkaat kivet, joista poikii primitiivireaktioita ja neliraajavastahankaa.