Kilpailukyvyn tulevaisuus

Kansantalouden kilpailukyky on tärkeää Suomen kaltaisen avotalouden menestykselle ja suomalaisten kestävälle hyvinvoinnille. Suomessa  on perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota lyhyen aikavälin hinta- ja kustannuskilpailukykyyn. Toimintaympäristön nopea muutos, erityisesti sen kasvanut kompleksisuus ja epävarmuus, kannustavat kuitenkin pohtimaan uudelleen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, sen tavoitteita sekä näihin liittyviä tulevaisuuden muutoksia.

Tässä työpaperissa kootaan yhteen Sitran vuonna 2021 toteuttaman Kilpailukykyennakointi-hankkeen keskeiset tulokset. Hankkeen tavoitteena oli laajentaa suomalaisten asiantuntijoiden ja päättäjien tietopohjaa Suomen kansantalouden kilpailukykyyn tulevaisuudessa vaikuttavista tekijöistä. Tätä varten haastateltiin laajasti talouden ja tulevaisuuden ennakoinnin asiantuntijoita, tehtiin taustaselvityksiä sekä toteutettiin työpajasarja (ennakointiprosessi), johon osallistui 25 talous- ja kestävyysasiantuntijaa. Sen tuloksista laadittiin ”kilpailukykykartta” Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisistä kilpailutekijöistä.

Kilpailukyvyllä on monia ulottuvuuksia ja sitä voidaan hahmottaa useista näkökulmista. Siitä voidaan puhua eri analyysitasoilla, esimerkiksi tuotteen, yrityksen, alueen tai kansantalouden ominaisuutena. Kilpailukykyä voidaan tarkastella myös eri aikajänteillä. Yleensä tehdään ero lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn välillä (esim. 1–2 vs. 5–10 vuotta). Suomessa puhutaan myös reaalisesta kilpailukyvystä, jolla viitataan tuotteiden ja palveluiden laatuun ja lisäarvoon verrattuna kilpailijoihin.

Sitran hankkeessa keskityttiin kansantalouden kilpailukykyyn. Se on systeeminen käsite, johon vaikuttaa sekä yritysten että niiden toimintaympäristön kilpailuedut. Näkökulmana olivat kilpailukykyyn pitkällä aikavälillä vaikuttavat muutosvoimat.

Sitra teetti kesällä 2021 media-analyysin suomalaisesta ja kansainvälisestä kilpailukykykeskustelusta. Suomalaisessa keskustelussa korostuu voimakkaasti lyhyen aikavälin kustannus- ja hintakilpailukyky. Sääntelystä ja verotuksesta puhutaan enimmäkseen kilpailukykyä heikentävinä tekijöinä. Osaamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, resilienssiä ja uudistumiskykyä pidetään Suomessa tärkeinä kilpailukykytekijöinä. Analyysin mukaan kansainvälisellä tasolla kilpailukyvystä keskustellaan Suomea monipuolisemmin ja enemmän tulevaisuuteen suuntautuen.

Suomessa äänessä ovat usein yksittäisten yritysten ja edunvalvontajärjestöjen edustajat, kun taas kansainväliseen keskusteluun osallistuu useammin talouden ja politiikan ammattikommentaattoreita sekä tutkijoita. Kiteyttäen voisi sanoa, että suomalaisessa keskustelussa pyritään säilyttämään kilpailukykyä, siinä missä kansainvälisessä keskustelussa rakennetaan sitä.

Sitran ennakointiprosessissa laadittu kilpailukykykartta ei ole kaiken kattava, vaan siihen valittiin Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeimmät tekijät. Kartan keskelle asetettiin ”monimuotoinen kilpailukyky”, koska kilpailukyvyllä on monia tekijöitä ja sille voidaan asettaa taloudellisen menestyksen lisäksi muitakin tavoitteita, kuten yhteiskunnan elinvoima tai kestävä hyvinvointi.

Tulevaisuuden keskeisiksi kilpailutekijöiksi kilpailukykykarttaan nostettiin seuraavat: resilienssi, uudistumiskyky, datatalous, globaalit verkostot, houkuttelevuus, liiketoimintaäly, kestävyys, hyvinvointivaltio, osaaminen ja osallisuus. Tämä raportti analysoi tarkemmin näiden kilpailutekijöiden luonnetta ja merkitystä.

Kilpailukyvyn ennakoinnilla voidaan parantaa kansalaisten ja päättäjien tietopohjaa kilpailukykyyn tulevina vuosina vaikuttavista tekijöistä ja kilpailukyvyn kautta tavoitelluista päämääristä. Kilpailukyvyn ennakoinnin tulisi olla moninäköalaista ja hyödyntää monipuolisesti eri tutkimusalueiden, käytännön toimijoiden ja sidosryhmien tietoja ja tulkintoja. On myös kyettävä olemaan herkkä kokonaan uudenlaisten kilpailukykytekijöiden syntymiselle.

Elämme postnormaalia yllätysten ja epäjatkuvuuksien aikaa. Se korostaa tarvetta haastaa ennakkoluulottomasti niin nykyisiä ajattelumalleja kuin tulevaisuutta koskevia oletuksia, olipa kyse taloudesta ja kilpailukyvystä tai muista reilun ja kestävän yhteiskunnan rakennuspalikoista. Kilpailukyvyn eri ulottuvuuksista, näkökulmista ja tavoitteista sekä kilpailukykytekijöiden välisistä kytköksistä on tärkeä käydä rakentavaa vuoropuhelua.

Lue myös blogi:
Kilpailukyvyn tulevaisuus – itseisarvosta kohti merkityksellisyyttä?