Euroopan unioni pyrkii datastrategiallaan datavetoisen yhteiskunnan suunnannäyttäjäksi. Strategialla pyritään luomaan datan sisämarkkinat ja noudattamaan samalla täysimääräisesti EU-politiikkaa, joka koskee yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja kilpailulainsäädäntöä. Jotta strategian kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan, Eurooppa tarvitsee enemmän käytännön liiketoimintatapauksia, joissa data liikkuu helposti organisaatioiden välillä.
Datan jakaminen edellyttää uusia teknisiä, hallinnollisia ja liiketoiminnallisia ratkaisuja. Uudet ja kehittyvät digitaaliset tietoalueet eli data-avaruudet vastaavat näihin tarpeisiin. Data-avaruudet tarjoavat datan liikutteluun pehmeän infrastruktuurin, joka mahdollistaa luotettavan ja helpon tiedonkulun yli organisaatiorajojen.
Jotta datapohjaisella liiketoiminnalla on mahdollisuudet onnistua, uusien ratkaisujen innovoinnin ja niitä koskevan sääntelyn välille on löydettävä tasapaino. Tämä työpaperi perehtyy datan jakamiseen ja data-avaruuksiin liittyviin hallintokysymyksiin.
Datan jakaminen edellyttää luottamusta. Luottamusta voidaan rakentaa tehokkaalla hallinnolla eli datan jakamista koskevilla säännöillä. Nämä säännöt tulevat eri tasoilta. Euroopan komissio on parhaillaan uudistamassa sen datalainsäädäntöä. Myös jäsenvaltioilla on omat lait sekä viranomaiset, jotka valvovat datan jakamista. Näiden lisäksi data-avaruudet tarvitsevat omia paikallisia sääntöjä, joilla taataan ratkaisujen yhteentoimivuus sekä datan jakamiseen osallistuvien tahojen välinen luottamus. Data-avaruuksien hallintokehystä kutsutaan sääntökirjaksi, joka kodifioi oikeudelliset, liiketoiminnalliset, tekniset ja eettiset säännöt datan jakamista varten.
Tätä työpaperia varten käydyt keskustelut ja asiantuntijahaastattelut paljastavat alalla vallitsevan hämmennyksen. Datan jakamista kehittävillä tai muulla tavoin datanhallintakysymysten parissa työskentelevillä asiantuntijoilla on vaikeuksia tietää, mitä kenenkin kuuluisi tehdä ja kuka päättää mistäkin. Data-avaruuksille on myös vaikea luoda sääntely-ympäristöä vastaavia sisäisiä hallintorakenteita. Työpaperia varten tehtyjen haastattelujen perusteella jäsenvaltioiden tasolla tapahtuva koordinointi voisi olla keskeisessä asemassa EU-tason strategian ja konkreettisten paikallisten data-avaruusaloitteiden yhteensovittamisessa.
Syynä moniin tämän työpaperin esittelemiin ongelmakohtiin on se, että kaikilla tasoilla, joilla sääntelyä luodaan ja valvotaan, eri toimijoiden rooleissa on puutteita sekä päällekkäisyyksiä. Jotta nämä haasteet tulisivat huomioiduksi ja hallintoa voitaisiin kehittää tehokkaammaksi, ehdotamme ratkaisuksi kokonaisvaltaista datanhallintakehystä. Ehdotetussa mallissa nykyiset sääntökirjat yhdistettäisiin uuteen työkaluun eli roolikirjaan, joka toimisi kokoavana rekisterinä datan jakamiseen liittyville rooleille ja elimille. Roolikirjan tavoitteena olisi lisätä selkeyttä ja antaa kaikille eri tasoilla toimiville sidosryhmille mahdollisuudet ymmärtää nykyisiä datanhallintarakenteita.
Yhteenvetona tässä työpaperissa todetaan, että hallinnon tehokkuus on ratkaisevan tärkeää EU:n datastrategian onnistumisen sekä data-avaruuksien kehittämisen kannalta. Toteuttamalla tässä raportissa ehdotetun kokonaisvaltaisen datanhallintakehyksen, EU voi vahvistaa luottamusta, tasapainoista sääntelyä ja innovointia
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.