Tiivistelmä
Mitä on uusintava talous?
Uusintava eli regeneratiivinen talous on yksi tuore lähestymistapa tulevaisuuden talouteen. Se herättää kiinnostusta sekä kansainvälisesti että suomalaisessa yrityskentässä, jossa siitä käytetään myös käsitettä uudistava talous.
Tämän raportin tarkoituksena on tehdä ajattelutavan lähtökohdat tutuiksi. Selvitys on jatkoa Sitran pyrkimykselle kuvata erilaisia, talouden vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin liittyviä näkemyksiä ja herättää niistä yhteiskunnallista keskustelua.
Uusintavalle taloudelle ei vielä ole vakiintunutta määritelmää. Tässä raportissa sillä tarkoitetaan taloutta, joka toimii elämän palveluksessa vahvistaen niiden luonnollisten ja sosiaalisten järjestelmien elinvoimaa, joista myös talous on viime kädessä riippuvainen. Tämä tapahtuu soveltamalla talouden toimintaan samoja periaatteita, jotka edistävät kaikkien elävien järjestelmien systeemistä terveyttä.
Kyse ei ole vain siitä, mitä asioita ihmiset tekevät luonnon ja muiden ihmisten hyväksi, vaan siitä, miten ihmiset toimivat yhteistyössä luonnon ja muiden ihmisten kanssa. Elinvoiman uusintaminen on tuolloin sisäänrakennettu talouden kaikkeen toimintaan.
Lähtökohtana on, että ongelmien juurisyihin on tartuttava samalla, kun pyritään ratkaisemaan niistä jo aiheutuneita akuutteja ongelmia. Sitä kautta yhteiskunnat voivat selviytyä yllättävistä häiriöistä ja shokeista entistä paremmin.
Uusintavan talousajattelun kehä
Tässä raportissa hyödynnämme kehämallia uusintavan talouden kuvaamiseen.
Ytimessä on ihanne terveistä ja elinvoimaisista ekososiaalisista (eli luonnollisista ja sosiaalisista) järjestelmistä. Taustalla on lisäksi kaksi keskeistä oletusta:
1) Monet taloudelliset ilmiöt ovat monimutkaisia ja vaikeasti ennustettavia. Tarvitsemme kokonaisvaltaista tarkastelua siitä, miten taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa alati muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien verkostoksi.
2) Talous on dynaaminen ja evolutiivinen järjestelmä, jonka kehittäminen hyötyy siitä, että ymmärrämme, miten terveet ja elinvoimaiset elävät järjestelmät toimivat ja miten ne ovat jatkuvassa muutoksessa. Uusintavassa taloudessa inspiroidutaan siksi luonnosta ja jäljitellään siinä esiintyviä rakenteita ja prosesseja.
Kehämalli sisältää kahdeksan uusintavan talouden periaatetta:
- Positio: Talous elämän palveluksessa
- Varannot: Vaurauden kokonaisvaltainen ymmärrys
- Virrat: Talouden terve aineenvaihdunta
- Paikka: Yhteisön ja paikan kunnioitus
- Osallisuus: Talous, joka toimii kaikille ja kaikkien kanssa
- Pluralismi: Systeemin reunavaikutusten runsaus
- Edistys: Innovatiivisuus sekä sopeutumis- ja muutoskyky
- Tasapaino: Dynaamisen tasapainon tavoittelu
Uusintavassa taloudessa kaikki periaatteet kytkeytyvät toisiinsa ja niitä tulisi soveltaa yhtä aikaa.
Periaatteiden käytännön toteutusta tukevat muun muassa uusintavan johtamisen ja organisoinnin sekä designin prosessit. Viime kädessä kyse on kuitenkin ajattelutapojen ja kulttuurin muutoksesta, joka vaatii eettistä ajattelua, luovuutta ja tulevaisuuden uudelleenkuvittelua.
Ajattelumallista käytäntöön
Uusintava talous tulee nähdä pikemminkin kompassina kuin karttana tulevaisuuteen. Kompassi näyttää suunnan riippumatta siitä, missä sitä käytetään, kun taas kartta, jolla kompassia sovelletaan, pitää jokaisessa paikassa piirtää tilanteen mukaiseksi.
Tarve siirtyä uusintavaan talouteen koskee talouden kaikkia osia, kuten kulutusta, liiketoimintaa, rahoitusta ja talouspolitiikkaa sekä talouden johtamista. Maailmassa ei ole vielä montaa yritystä, jotka soveltaisivat ajattelua kaikkeen toimintaansa. Monet ovat kuitenkin jo ottaneet ensiaskelia tähän suuntaan periaate tai liiketoiminnan osa-alue kerrallaan.
Ajattelutapa on levinnyt voimakkaimmin luonnonvaroihin perustuvilla toimialoilla, kuten maataloudessa ja elintarviketuotannossa, metsätaloudessa sekä vaateteollisuudessa. Suomessa uusintavan talouden yhteydessä puhutaan erityisesti uudistavasta viljelystä sekä uudistavasta liiketoiminnasta. Lähestymistapa leviää myös kiertotaloustoimijoiden parissa sekä designiin pohjautuvilla aloilla, kuten kaupunkisuunnittelussa.
Yritysten tueksi tarvitaan uusintavaan talouteen kannustavaa rahoitusta ja politiikkaa, mutta rahoitusalalla tai talouspolitiikassa uudenlainen ajattelu ei vielä juurikaan näy.
Uusintava talousajattelu reilussa ja kestävässä tulevaisuudessa
Reilusta ja kestävästä taloudesta käytävässä keskustelussa on monia toisiaan täydentäviä suuntauksia. Esimerkiksi kestävyys ja regeneratiivisuus ovat kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää lähestymistapaa. Myös kiertotalous pitää sisällään samanlaista ajattelua. Riippuen siitä, miten suppea tai laaja määrittely kullekin lähestymistavalle valitaan, nämä käsitteet voidaan nähdä joko toisilleen rinnakkaisina tai alisteisina.
Viime vuosina on julkaistu monia muitakin reilun ja kestävän talouden aloitteita, kuten donitsitalous, hyvinvointitalous, missiotalous, ekohyvinvointivaltio tai ekologinen jälleenrakennus. Talous ei uudistu kertaheitolla toisenlaiseksi, joten yhdessä oppiminen ja sillanrakennus vallitsevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun taloudesta ja sen tulevaisuudesta on uusintavassakin taloudessa tärkeää.
Uusintavan talousajattelun suhde jatkuvaan talouskasvuun on moniulotteinen. Jatkuvan kasvun kritiikki toimi merkittävänä sytykkeenä ajattelun synnylle, mutta osa uusintavan talouden näkökulmia sittemmin omaksuneista toimijoista puhuu uusintavasta kasvusta.
Uusintava talousajattelu on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Sitä kehitetään pitkän aikajänteen näkökulmasta ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ennakointi voikin tarjota hyödyllisiä työkaluja talouteen liittyvien tulevaisuusoletusten tunnistamiseen ja kyseenalaistamiseen sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteluun, mikä on uusintavan talousajattelun ytimessä.
Uusintava talous edellyttää oikeiden kysymysten esittämistä, rohkeutta ajatella toisin ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.