julkaisut

Kykyä ja halua talouden uudistamiseen

Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen arviointi

Kirjoittajat

Kaisa Lähteenmäki-Smith, Kirsi Hyytinen, Matti Pihlajamaa, Helmi Hämäläinen

Julkaistu

Sitran tilaamassa ja VTT:n vuonna 2024 toteuttamassa arvioinnissa tarkasteltiin Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen vaikutuksia. Tavoitteena oli tuottaa riippumatonta ja kehittävää arviointitietoa siitä, millaista vaikutusta kestävän talouspolitiikan kurssit luovat yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Arvioinnin tuloksena syntyi myös vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, joiden avulla kurssien sisältöjä voidaan jatkokehittää. Aineistoina käytettiin dokumenttianalyysiä, minäpystyvyyden arviointiin kehitettyä kyselyä, sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Arvioinnissa kehitettiin arviointiviitekehys, jota Sitra voi käyttää myös muiden yhteiskunnallisten koulutustensa arviointiin.

Arvioinnin perusteella Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus on tukenut osallistujien valmiuksia edistää kestävää taloutta. Se on luonut syvällistä ymmärrystä kestävän talouspolitiikan periaatteista ja käytännöistä ja auttanut osallistujia soveltamaan oppeja omissa yhteisöissään ja laajemmin yhteiskunnassa. Koulutuksen lisäarvo kiteytyy erityisesti yksilöiden ajattelutavan muutokseen, joka mahdollistaa käyttäytymisen muutoksen ja edistää yhteiskunnallista transformaatiota ja kestävää taloutta. Tämän muutoksen tukemiseksi arviointi esittää Sitralle kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kehittämispolkua alueellisuuteen, uusien innovaatioiden lähteisiin ja ekologiseen kestävyyteen liittyen.

Arviointi osoittaa, että koulutus vahvistaa osallistujien tietopohjaa, syventää ymmärrystä kestävästä taloudesta, kehittää osallistujien toiminta- ja vaikuttamiskykyä, tukee ohjausmekanismien ja päätöksenteon kehittämistä sekä dialogisuutta ja yhteiskehittämistä. Arvioinnin pohjalta tunnistetut johtopäätökset ja kehittämissuositukset vahvistavat koulutuksen vaikuttavuutta entisestään.

  1. Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus on onnistunut tavoitteissaan, mutta sen arvolupaus ei ole selkeä. Koulutus on onnistunut haastamaan ja syventämään osallistujien ajattelua ja synnyttämään uusia oivalluksia kestävästä taloudesta. Kehittämisehdotuksena koulutuksen arvolupauksen muotoilu ja selkeämpi viestintä voisivat selkeyttää osallistujille kurssin sisältöjä ja odotettuja hyötyjä ja parantaa osallistujakunnan odotuksiin vastaamista.
  2. Koulutuksen tärkein arvo on avoimessa ja kriittisessä dialogissa. Kurssilla korostuneet yhteiskehittäminen ja dialogi ovat vahvistaneet osallistujien kykyä käydä rakentavaa keskustelua ja kehittää ratkaisuja yhdessä eri taustoista tulevien henkilöiden kanssa. Kehittämisehdotuksena arviointi ehdottaa osallistujien joukon laajentamista, joka auttaisi tavoittamaan uusia kohderyhmiä ja lisäisi näkökulmien moninaisuutta.
  3. Kestävyystavoitteiden huomiointi talouspolitiikassa edellyttää taloussuunnittelun reunaehtojen uudistamista. Kurssi tuo konkreettisella tavalla näkyväksi, miten haastavaa kestävyysnäkökulmien edistäminen käytännössä on. Kestävän talouspolitiikan ohjausmekanismit eli ne käytännöt ja pelisäännöt, joilla julkinen valta pyrkii vaikuttamaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan ja valintoihin, edellyttävät lisähuomiota. Koulutuksen sisältöjä tulisi edelleen rikastaa käytännön menetelmillä (kokeilut, työpajat, yhteisöprojektit, seuranta ja arviointi), jotka tukevat kestävyyden integrointia talouspolitiikkaan ja koulutuksen oppien viemistä käytännön työhön osallistujien omissa yhteisöissä ja yhteiskunnassa laajemmin.
  4. Koulutus vahvistaa osallistujien ymmärrystä kestävyydestä, mutta tiedon sovellettavuus eli ymmärryksen kääntäminen toiminnaksi vaatii lisähuomiota. Lisääntynyt ymmärrys olisi hyödyllistä kääntää toiminnaksi Sitran ja osallistujien taustaorganisaatioiden vuorovaikutusta tiivistämällä, ja koulutuksen ja sen oppien hyödyntämisen menetelmiä monipuolistamalla. Osallistujien taustayhteisöt ovat keskeinen reitti yhteisötason vaikuttavuuden syntymiseen. Arviointi korostaa nykyistä tiiviimpien yhteyksien luomista taustayhteisöihin esim. erilaisten työkalujen ja materiaalien tarjoaminen tukemaan osallistujien ja taustayhteisöjen johtamista ja strategiatyötä. Arvioinnin mukaan koulutuksen suorat vaikutukset näkyvät etenkin yksilö- ja yhteisötasolla. Myös yhteiskunnan tason vaikuttavuus tulisi varmistaa integroimalla osallistujien taustayhteisöjä koulutukseen tiiviimmin ja investoimalla alumnitoimintaan nykyistä enemmän.
  5. Alumnit ovat tärkeitä muutoksen edistäjiä, joille Sitra voisi tarjota selkeitä rakenteita ja toimintamalleja. Alumnit ja heidän taustayhteisönsä olisivat arvioinnin perusteella mielellään mukana Sitran tilaisuuksissa, hankkeissa, kokeiluissa ja kehittämisaloitteissa, jolloin kurssien välillinen vaikutus voisi näkyä myös numeerisempana vaikuttavuutena (esim. yritysten tuloksessa, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostuksissa, osaavan henkilöstön rekrytoinnissa). Verkoston aktiivisuutta ja toimintavalmiutta voisi vahvistaa vuosittaisilla tapaamisilla ja kohdennetuilla kutsuilla Sitran tilaisuuksiin.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Kykyä ja halua talouden uudistamiseen

Alaotsikko

Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen arviointi

Tekijät

Kaisa Lähteenmäki-Smith, Kirsi Hyytinen, Matti Pihlajamaa, Helmi Hämäläinen

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2025

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

54

ISBN (PDF)

978-952-347-401-7

Aihe

kestävä kehitys, talouskasvu, talouspolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, kurssit, johtaminen, johtamiskoulutus, arviointi, vaikuttavuus, haastattelututkimus, ohjaus, uudistaminen, päättäjät, johtajat

Mistä on kyse?