julkaisut

Luontopääoma kartalle ja euroiksi

Ekosysteemitilinpito vastuullisen talouspolitiikan työkaluna

Kirjoittajat

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Ohjelmat

Samuli Puroila

Asiantuntija, Ohjelmat

Annukka Valkeapää

Asiantuntija, Luonto ja talous

Julkaistu

Taloutemme on täysin riippuvainen luontopääomasta. Se tarkoittaa varantoa, joka koostuu maaperän, mineraalien, ilman, veden ja niissä asuvan elämän kokonaisuudesta. Luontopääoma tuottaa ihmisille joka hetki valtavan määrän erilaisia palveluja – esimerkiksi uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä toiminnallisia hyötyjä, kuten hiilensidontaa ja kasvien pölytystä. Näitä luonnon tarjoamia palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Luontopääomaa on hoidettava kestävästi, jotta se voi jatkossakin tarjota edellytykset ihmisten hyvinvoinnille ja taloudelle.

Tähän mennessä ihmisen toiminta on kuluttanut luontopääomaa nopeammin kuin se kykenee uusiutumaan (Dasgupta 2021). Taustasyynä on ollut, että luontopääomaa ei ole otettu riittävästi huomioon valtioiden, kuntien ja yritysten päätöksenteossa.

Jotta voimme paremmin huomioida luontopääomaa päätöksenteossa, tarvitsemme luontopääoman ja ekosysteemipalveluiden sekä niiden muutosten mittaamista systemaattisesti – eli luontopääoman tilinpitoa. Yksi keskeinen työkalu tähän on ekosysteemitilinpito.

Ekosysteemitilinpidon avulla voidaan tehdä näkyväksi luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita sekä niiden merkitystä taloudelle myös rahassa mitattuna. YK:ssa on laadittu ekosysteemitilinpidon toteuttamiseen standardi ja suositukset (YK ym. 2021). Kehikko tilastoi viittä asiaa: 1. ekosysteemien laajuutta, 2. ekosysteemien tilaa, 3. ekosysteemipalvelujen tarjontaa ja käyttöä, 4. tarjonnan ja käytön rahallista arvoa ja 5. ekosysteemien varallisuusarvoa.

Ekosysteemitilinpidon avulla päätöksenteossa voidaan huomioida luontopääoman tuottamia taloudellisia hyötyjä sekä toimintamme luontovaikutuksia aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tämä työpaperi tarkastelee ekosysteemitilinpitoa valtion näkökulmasta, mutta tilien kokoaminen ja hyödyntäminen päätöksenteon tukena on mahdollista myös esimerkiksi kunnissa tai maakunnissa.

Ekosysteemitilinpidon tietoja voidaan käyttää päätöksenteon tukena esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä (kts. laatikko 1):

  1. Luontopääoman suoran vaikutuksen tarkastelu kansantalouteen,
  2. Ekologisen tiedon systemaattinen kerääminen, tavoitteiden arviointi ja raportointi,
  3. Politiikan suunnittelu ja arviointi, 4. Ulkoisten shokkien vaikutusten arviointi (esim. vieraslajien leviämisen vaikutukset).

Kun tutkimustieto ja kokemukset karttuvat, ekosysteemitilinpidon tietojen hyödyntämiselle voi avautua uusia mahdollisuuksia.

EU uudistaa parhaillaan ympäristötilinpidon asetusta (No 691/2011). Asetuksen myötä jäsenmaille on tulossa velvoite raportoida melko rajattua versiota ekosysteemitilinpidosta. Laajemmin toteutettuna ekosysteemitilinpito toisi merkittävästi enemmän hyödyllistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Monet maat ovat jo ottaneet ekosysteemitilinpitoa käyttöön ja niiden kokemuksista voidaan oppia. Työpaperi käy lyhyesti läpi Iso-Britannian, Alankomaiden, Kiinan, Saksan, Norjan ja Viron tilanteita. Tyypillisesti maat ovat hyödyntäneet jo olemassa olevia aineistoja ekosysteemitilien laatimisessa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on turvata Suomen luontopääoma osana vastuullista talouspolitiikka ja kehittää toimintamalli ympäristön tilan kehityksen seurantaan. Huolellisesti toteutettu ekosysteemitilinpito tukee tavoitteiden saavuttamista.

Jotta Suomi saa ekosysteemitilinpidosta hyötyä, tarvitaan päätös sen käyttöönottamisesta riittävän kattavassa muodossa. Päätöksen lisäksi tarvitaan jaettu näkemys siitä, millainen luontopääoman tilinpito palvelee maatamme parhaiten, ja suunnitelma sen toteuttamisesta sekä riittävät resurssit. Työhön kannattaa ottaa mukaan keskeiset tiedon tuottajat ja hyödyntäjät sekä päätöksentekijät, jotta tieto palvelee mahdollisimman hyvin yhteiskunnan tarpeita.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Luontopääoma kartalle ja euroiksi

Alaotsikko

Ekosysteemitilinpito vastuullisen talouspolitiikan työkaluna

Tekijät

Tatu Leinonen, Samuli Puroila ja Annukka Valkeapää

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2024

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

34

ISBN (nid.)

978-952-347-363-8

ISBN (PDF)

978-952-347-364-5

ISSN (PDF)

2737-1042 (verkkojulkaisu)

Sarja

Työpaperi

Mistä on kyse?