Koronapandemia on laittanut uuteen uskoon niin globaalin toimintaympäristön kuin pienet, arkiset rutiinit. Toisin kuin keväällä ehkä kuvittelimme, koronakriisi ei ole väistymässä taka-alalle kovin nopeasti. Kriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. Siksi juuri nyt on aika pohtia koronan pidempiaikaisia vaikutuksia sekä mahdollisia tulevaisuuksia eli sitä, millaisen maailman oikein haluamme rakentaa. Sen sijaan, että haikailisimme paluusta vanhaan, meillä on mahdollisuus ottaa tulevaisuusloikka eli haastaa vanhat ajattelumallit ja toimintatavat sekä hypätä suoraan toisenlaiseen tulevaisuuteen.
Yksi apukeino koronan muuttaman maailman hahmottamiseen löytyy megatrendeistä. Koronakriisi saattaa kiihdyttää joitakin jo olemassa olevia muutoksia, mutta megatrendien kuvaamat kehityskulut eivät ole yhtäkkiä kadonneet minnekään. Tässä selvityksessä pohdimme, mitkä alkuvuonna 2020 julkaistun Megatrendit 2020 -katsauksen esittämistä megatrendien välisistä jännitteistä ovat voimistuneet, minkälaisia valinnan paikkoja meillä on ja mistä asioista olisi juuri nyt tärkeä keskustella. Nostamme myös toivon lähteitä, sillä toivo on toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelussa ja uuden rakentamisessa tärkeää, sekä heikkoja signaaleja ajattelua avartamaan.
Tarkastelemme selvityksessä koronan pidempiaikaisia vaikutuksia ekologiseen jälleenrakennukseen, osallistavaan demokratiaan, väestöön ja eriarvoisuuteen, talouden uudistumiseen sekä teknologian mahdollisuuksiin ja uhkiin. Pohdimme myös metakriisiä eli useamman kriisin yhteenliittymää, jossa vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää riitä maailman kompleksisuuden hallintaan.
Tässä hetkessä on tärkeää nähdä muutoksen iso kuva ja keskustella siitä, millaista tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa. Tarvitsemme yhä laajempaa joukkoa ihmisiä käymään tulevaisuuskeskustelua, kuuntelemaan toinen toistensa näkemyksiä ja pohtimaan toivottavia tulevaisuuksia. Tärkeiksi kysymyksiksi tulevaisuuden rakentamisen kannalta tässä ajassa nousevat esimerkiksi seuraavat: Miten rakennamme koronan muuttamaa maailmaa: ekologisesti kestävästi vai kestävyyskriisiä pahentaen? Miten uudistamme demokratiaa osallistavammaksi? Miten voimme vähentää eriarvoisuutta ja lisätä luottamusta? Miten uudistamme talouden korjaavaksi ja uusintavaksi? Entä millä ehdoin haluamme valjastaa teknologian käyttöömme?
Avoimia kysymyksiä ja keskusteltavaa on paljon, mutta ne luovat pohjan toimille paremman tulevaisuuden eteen. Toimet voi aloittaa esimerkiksi ekologisesta jälleenrakennuksesta, luottamuksen vahvistamisesta sekä toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelusta.
Tämä selvitys perustuu kesällä 2020 Sitran verkkosivuilla (www.sitra.fi) julkaistuun Koronan vaikutukset -artikkelisarjaan.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.