Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuus käynnistyi keväällä 2019 ja päättyi kesällä 2021. Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan demokratiaa vahvistavia innovatiivisia kokeiluja, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua. Tavoitteena oli myös uudistaa kuntademokratian käytäntöjä. Kokeiluilla pyrittiin vahvistamaan erityisesti niiden väestöryhmien osallistumista ja osallisuutta, jotka eivät yleensä ole yhteiskunnallisesti aktiivisia.
Hakuprosessin aikana mukaan valittiin kuusi kokeiluideaa. Kokeiluihin valikoituivat Kuhmon, Suonenjoen, Keiteleen, Pielaveden, Rautalammen, Tervon, Vesannon, Tampereen ja Tuusulan, Helsingin, Järvenpään ja Oulun ideat. Kokeilut toteutettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Hankkeissa kokeiltiin mm. draamallista kansalaisraatia, osallistuvaa rahoitusta, vieraskielisen väestön äänen vahvistamista kaupungin palveluiden kehittämisessä, valtuustosimulaatiota, nuorille suunnattua politiikkakoulua sekä robottipuheluita, joissa kuntalaiset pääsivät kertomaan laajemmin näkemyksiään arjestaan sekä kotikuntansa mahdollisista kehityskohteista. Kustakin kokeilusta tehtiin sekä loppuraportti että tutkimuksellinen arvio.
Tämän selvityksen lähteinä on käytetty Kansanvallan peruskorjaus -projektin aikana kertyneitä materiaaleja, kokeiluhankkeiden loppuraportteja, kokeiluista tehtyjä tutkimuksellisia arvioita sekä kuntien hankevastaavien ja kokeiluihin osallistuneiden haastatteluja. Robottipuhelukokeilun kohdalla lähteinä on käytetty hankekokonaisuuden loppuraporttia, tutkimusta, haastatteluja ja kokeiluista tehtyä ulkopuolista auditointia.
Demokratiakokeilut 2020 -hankekokonaisuuden kokeilut toteutettiin koronapandemian vuoksi pitkälti poikkeusoloissa. Tästä oli kokeilujen kannalta sekä hyötyä että haittaa. Poikkeusolot pakottivat kunnat käyttämään luovuutta ja miettimään muun muassa kokeilujen saavutettavuutta etäyhteyksien kautta huomattavasti enemmän kuin todennäköisesti olisi muuten tehty.
Yksi kokeilujen keskeisimpiä havaintoja oli, että pelkät ylätason toimintaohjelmat tai linjaukset eivät takaa, että osallisuuden edistämiseen tarkoitetut käytännöt olisi otettu yhtäläisesti käyttöön eri kunnissa eri puolilla Suomea. Toinen keskeinen havainto oli, että osallisuustyö ei toistaiseksi ole vakiintunut osaksi kaikkien kuntien omaa työkalupakkia. Osallisuustyötä ja sen jatkuvaa kehittämistä ei kaikissa kunnissa myöskään ole saatu johdonmukaisesti ja pysyvästi resursoitua. Sen sijaan osallisuuden edistäminen perustuu usein yksittäisiin määräaikaisiin hankkeisiin ja on tämän vuoksi luonteeltaan pistemäistä ja melko sattumanvaraista.
Sitran suosituksia kokeilujen oppien perusteella on mm. se, että kunnat tarvitsevat erillisen valtakunnallisen kokeilurahan tai muita resursseja edistääkseen demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuorovaikutusta erilaisilla kokeiluilla. Kokeilukohtaiset suositukset löytyvät kunkin kokeilun omasta luvusta. Sitran laatimat valtakunnalliset suositukset taas ovat julkaisun kolmannessa luvussa. Kokeiluhankekokonaisuus oli osa vuosina 2018—2021 toteutettua Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektia, jonka tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Sitran kokeiluhankkeiden tulokset ja opit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä ja käyttöön otettavissa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.