Sitran useissa selvityksissä on kuvattu perinteisen enemmistöhallituksen muodostamista ja johtamista. Sitran Kansanvallan peruskorjaus -työpaperissa esiin nostettiin tarve varautua myös mahdolliseen vähemmistöhallitukseen.
Perustuslaki ei ota kantaa hallituksen kokoonpanoon, eikä hallituksen muodostaminen ja toiminta eroa lain mukaan eri vaihtoehdoissa toisistaan. Perustuslakia säädettäessä selkeänä lähtökohtana pidettiin kuitenkin enemmistöhallitusta korostaen samalla, että myös vähemmistöhallitus on mahdollinen.
Hallitus voi muodostua hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. Hallituksen muodostaminen, johtaminen ja käytännön toimintatapa voivat vaihdella huomattavastikin erityisesti vähemmistöhallituksen osalta. Eroja on syytä selvittää jo etukäteen ja valmistautua eri vaihtoehtoihin.
Valtioneuvoston toiminnallisen ytimen muodostavat useat eri toimijat, joiden rooli vaihtelee hallituksen kokoonpanostakin riippuen. Valtioneuvoston suhde muihin keskeisiin toimijoihin, erityisesti eduskuntaan ja tasavallan presidenttiin, vaihtelee hallituksen kokoonpanosta riippuen.
Hallitusten toimintatavat nykyisen perustuslain aikana ovat vakiintuneet käytännön kautta. Valtioneuvoston kanslian johdolla valmistellut uudistukset ovat olleet melko vähäisiä ja perustuneet viimekädessä kulloisenkin pääministerin linjauksiin.
Tämä muistio kuvaa kolmen erilaisen hallituksen, perinteisen enemmistöhallituksen, vähemmistöhallituksen ja yhden johtavan puolueen hallituksen, eroja lukuisista näkökulmista. Näkökulmat perustuvat keskeisiin mahdollisiin eroihin ja eroja on osin tarkoituksellisestikin korostettu. Erot ovat hypoteettisia eli eivät perustu käytännön kokemuksiin.
Eduskunnan keskeisenä vaalien jälkeisenä tehtävänä oleva hallituksen muodostaminen sisältää monia riskejä, joihin tulee varautua jo ennakolta. Poliittisen toimintaympäristön muutoksen huomiotta jättämisen lisäksi riskinä on, ettei hallituksen johtamiseen, toimintaprosesseihin ja niiden tukimahdollisuuksiin liittyviä muutoksia tunnisteta.
Vastuu eri hallitusvaihtoehtoihin varautumisessa on niin valtioneuvoston kuin eduskunnankin osalta sekä virkakunnalla, että poliittisilla toimijoilla. Puolueiden tulee lisätä valmiuttaan eri vaihtoehdoissa toimimiseen.
Osana valmistautumista tulisi selvittää mm. muiden maiden kokemuksia ja käytänteitä. Käsitys, että esim. vähemmistöhallitus olisi aina lähtökohtaisesti huonompi ja toimintakyvytön vaihtoehto, ei voine muiden maiden esimerkkien eikä tässä tehdyn vertailun valossa pitää paikkaansa.
Tämä muistio tukee valmistautumista eri hallitusvaihtoehtoihin ja saa toivottavasti jatkoa systemaattisemmasta ja syvällisemmästä analyysista sekä toimenpiteistä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.